Ammattitaitovaatimukset

Kuntoutusneuvolan työntekijä toimija ikäihmisen, kunnan, järjestöjen ja muiden verkostojen välillä

Kuntoutusneuvolan työ perustuu aktiiviseen toimintaan paikallisverkostoissa, jotka muodostuvat iäkkäiden kuntoutukseen osallistuvista monialaisista ja –ammatillisista toimijoista mukaan lukien ikäihmiset itse. Verkoston kanssa suunnitellaan, koordinoidaan, toteutetaan ja arvioidaan toimintaa. Yhteistyötä tehdään myös muiden työntekijöiden, kuntien, palveluntuottajien ja valtakunnallisten järjestöjen kanssa.

Kuntoutusneuvolan työ jäsentyy viideksi tehtäväalueeksi:

1. Asiakastyö 

  • kuntoutusneuvolan perusarviointi ja toimintakyvyn arviointi
  • kuntoutusryhmätoiminnan suunnittelu, ryhmien muodostaminen ja ohjaus
  • ohjaus erityispalveluihin
  • yhteistyö verkoston ja palveluntuottajien kanssa, seuranta, raportointi, arviointi
  • kartoitukset, kysely- ja haastattelututkimukset

2. Suunnittelu ja kehittäminen

  • paikallisen toiminnan suunnittelu, organisointi ja koordinointi, aikataulujen suunnittelu
  • toiminnan dokumentointi ja arviointi
  • toiminnan kehittäminen (paikallinen selvitystyö, työ- ja teemakokoukset, virikepäivät ym.)
  • materiaalin kehittäminen ja tuottaminen
  • laadunhallinta

3. Verkosto- ja yhteistyö

  • verkostojen kartoittaminen, muodostaminen ja ylläpitäminen
  • työkokouksien ja neuvottelupäivien järjestäminen
  • tiivis yhteistyö paikallisten projektien ja hankkeiden kanssa

4. Tiedotus- ja markkinointi

  • osallistuminen tilaisuuksiin, kokouksiin sekä messu- ja järjestötapahtumiin
  • tiedotusmateriaalin laatiminen ja päivitys
  • verkkosivujen ja –palvelujen kehittäminen
  • yhteydenpito virkamiehiin, päättäjiin, verkostoon ja tiedotusvälineisiin

5. Koulutus ja muut asiantuntijapalvelut

  • ammatilliseen koulutukseen osallistuminen
  • koulutuksiin liittyvät kehittämis- ja arviointitehtävät
  • opiskelijoiden ohjaus
  • muut asiantuntijatehtävät, konsultointi

 

Kuntoutusneuvolan työntekijän ammatilliset kvalifikaatiot

Työn eettisenä lähtökohtana on ikäihmisen arvostus ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Työ voi olla yksilöllisesti tai ryhmässä tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa ja se voi kohdistua myös ikäihmisen läheisiin ja omaishoitajiin. Kuntoutusneuvolatoiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen. Asiakasta kuunnellaan tasavertaisessa vuorovaikutuksessa ja hänelle tarjotaan tietoa valintojen pohjaksi ja yhteistyössä tehtävien ratkaisujen löytymiseksi.

1. Ammatillinen peruskoulutus. Kuntoutusneuvolan työntekijältä edellytetään vähintään ammattikorkeakoulu-tasoista ammatillista perustutkintoa sosiaali-, terveys- tai kuntoutusalalla.

2. Työkokemus. Työn hallinta edellyttää riittävää kokemusta sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalalta sekä työskentelystä ikäihmisten parissa.

3. Lisäopinnot. Peruskoulutusta täydentävät ammatilliset erikoistumis- tai jatko-opinnot ja täydennyskoulutus.

4. Työote on asiakaslähtöinen ja kuntoutumista edistävä. Työ on yhteistyötä eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Se edellyttää työntekijältä hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ikäihmisiä kunnioittavia eettisiä ja moraalisia periaatteita sekä holistista ihmiskäsitystä ja toimintakykynäkemystä.

5. Tietopohja. Työntekijä välittää tietoa asiakkaille, päättäjille, muille yhteistyökumppaneille ja ammattihenkilöstölle. Hänellä on oltava riittävät perustiedot ikääntymisestä (gerontologia, geriatria), iän mukanaan tuomista erityiskysymyksistä, kuntoutuksesta ja eri palvelujärjestelmistä. Neuvonta ja ohjaus edellyttävät tietoa ja taitoa iäkkään ja vammaisen henkilön oppimisen edellytyksistä ja oppimismenetelmistä.

6. Verkosto- ja tiimityötaidot. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tarvitaan sekä suullisen että kirjallisen ilmaisun ja erilaisten tietojärjestelmien hallinnan taitoja, nykyaikaista verkostotyön näkemystä sekä moniammatillisen tiimityön taitoja. Työntekijältä vaaditaan hyviä tiedonhankintataitoja. Tiedon yhdistäminen vaatii kokonaisvaltaista näkemystä ja kykyä toimia moniammatillisessa työkentässä.

Suomen koulutusjärjestelmä.

 

Ammattinimikkeet

Terveydenhuollon ammattihenkilö. Laillistettu, luvan saanut tai nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään asianomaista ammattinimikettä. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) myöntää oikeuden harjoittaa mm. psykologin, puheterapeutin, ravitsemusterapeutin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, fysioterapeutin ja toimintaterapeutin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka on suorittanut asianomaiseen ammattiin johtavan koulutuksen Suomessa, taikka Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kansalaiselle, joka on suorittanut TEO:n hyväksymän vastaavan koulutuksen Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa.

Terveydenhuollon nimikesuojattuja ammattinimikkeitä ovat mm. apuhoitaja, apuneuvoteknikko, jalkojenhoitaja, koulutettu hieroja, koulutettu kiropraktikko, koulutettu naprapaatti, koulutettu osteopaatti, kuntohoitaja, lähihoitaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja, perushoitaja, psykoterapeutti. Koulutetun kiropraktikon, koulutetun naprapaatin, koulutetun osteopaatin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan TEO:n hyväksymää vähintään neljävuotista yhtenäistä koulutusta.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. TEO ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Läänin alueella terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa ohjaa ja valvoo lääninhallitus.

Fysioterapeutti (AMK), laajuus 210 op. Fysioterapeutti on liikkumis- ja toimintakyvyn asiantuntija, joka toimii oman alansa asiantuntijana kuntoutuksen eri alueilla. Fysioterapeutti arvioi asiakkaan liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään. Fysioterapian tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa saavuttaa hänelle optimaalinen toiminta- ja liikkumiskyky huomioiden hänen voimavaransa ja palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet.

Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia, apuvälinepalvelut ja toimintaympäristön suunnittelu ja ergonomia. Arviointimenetelmiä ovat havainnointi, haastattelu, manuaalinen tutkiminen, lomakekyselyt sekä erilaiset testaukset ja mittaukset. Asiakasta aktivoidaan ja ohjataan ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään. 

Fysioterapian perustana on fysioterapiatiede, jonka keskeisenä kiinnostuksen kohteena on ihmisen toimintakyky ja liikkuminen ja näiden suhde yksilön toimintaan, sekä erityisesti toiminnan heikkeneminen ja häiriö. Fysioterapiassa sovelletaan monen muun tieteenalan tutkimusta ja tietoa. 

Geronomi (AMK), laajuus 210 op. Geronomi on sosiaali- ja terveysalan osaamista yhdistävä vanhustyön asiantuntija, jonka tehtävänä on edistää vanhusten hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista osallisuutta. Geronomin toiminta-alueita ovat vanhusten yksilökohtainen palveluohjaus, omais- ja läheispalvelut, dementiatyö, kuntatason asiantuntijatyöskentely, vanhusprojektit ja vanhuspalvelujen tuottaminen. Geronomi on asiantuntija vanhustyön palveluiden suunnittelijana, toteuttajana, koordinoijana ja kehittäjänä 

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK), laajuus 210 op. Kuntoutuksen ohjaajan työn tavoitteena on edistää kuntoutusta tarvitsevien iäkkäiden henkilöiden selviytymistä ja toimintamahdollisuuksia. Kuntoutuksen ohjaaja tukee, ohjaa ja neuvoo kuntoutujia ja heidän läheisiään kuntoutumisprosessissa.  Kuntoutuksen ohjaaja arvioi kuntoutujan yksilöllisiä tarpeita ja osallistuu kuntoutussuunnitelmien laadintaan. 

 

Kuntoutuksen ohjaaja tekee tiimityötä sekä kuntoutujan että asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutuksen ohjaaja toimii kuntoutujan tukena ja yhdyshenkilönä asiakkaan ja palvelujärjestelmien välillä sekä yhdyshenkilönä kuntoutusorganisaation suuntaan.

Psykologi (Psykologian maisteri PsM), laajuus 300 op. Psykologi on ihmisen terveen kehityksen ja psyykkisten ongelmien erityisasiantuntija. Psykologi keskustelee, neuvoo, tukee ja auttaa elämän erilaisissa kriisi- ja ongelmatilanteissa. Tavoitteena on auttaa potilasta asiakasta selviytymään jokapäiväisessä, itsenäisessä elämässä. Psykologi suunnittelee ja ohjaa mielenterveysongelmien hoitoa ja kuntoutusta, tekee psykologisia tutkimuksia, kirjoittaa lausuntoja ja lähetteitä sekä antaa psykoterapiaa. 

Osa psykologeista erikoistuu valmistumisensa jälkeen neurospykologiaan. Neuropsykologi selvittää aivoperäisten häiriöiden laatua ja vaikeutta tekemällä neuropsykologisia tutkimuksia. Tällaisia häiriöitä voivat olla mm. puhe-, muisti- ja havaintohäiriöt , jotka voivat olla synnynnäisiä, tapaturmasta johtuvia tai sairaudesta johtuvia. Neuropsykologi osallistuu myös aivoperäisistä häiriöistä kärsivien potilaiden kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen

Sosiaalityöntekijä (Valtiotieteiden VTM, Yhteiskuntatieteiden YTM tai Hallintotieteiden HTM maisteri), laajuus 300 op. Sosiaalityöntekijältä edellytetään ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on hankittu riittävä sosiaalityön koulutus tai Svenska social- och kommunalhögskolanissa suoritettu sosionomin tutkinto sosiaalityön opintosuunnalla.

Sosiaalityöntekijä vastaa asiakasprosessin suunnittelusta, toteutumisesta ja sen arvioinnista. Sosiaalityöntekijän tehtäviä ovat asiakkaan ongelmien tunnistaminen, itsenäisen selviytymisen arviointi ja tukitoimien järjestäminen. Työ voi olla sosiaalista ohjausta ja neuvontaa, päätöksentekoa taloudellisesta tuesta tai kodin ulkopuolelle hoitoon sijoittamisesta.  Asiakkaalle pyritään antamaan tietoja ja välineitä oman elämän hallintaan ja ratkaisujen ja valintojen tekemiseen. 

Sosiaalityöntekijä toimii alan asiantuntija- ja konsultointitehtävissä. Tehtäviin kuuluu asiakkaan toimeentuloon ja muihin oikeuksiin vaikuttavien päätösten tekemistä.

Sosionomi (AMK), laajuus 210 op. Sosionomin työn tavoitteena on asiakkaan voimavarojen ja toimintakyvyn tukeminen sekä perusvalmiuksien ja -taitojen kehittäminen. Sosionomi neuvoo asiakasta käytettävissä olevien palveluiden piiriin ja suunnittelee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa asiakkaiden tarvitsemia palveluita. Sosionomi toimii sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tehtävissä sekä sosiaalityöntekijän työparina sosiaalihuollon tehtävissä.

Sosionomin työ on yksilöiden kasvun tukemista ja yhteisöjen vahvistamista, arjessa selviytymisen edistämistä, yhteiskunnallista vaikuttamista ja tiedottamista, palvelujen ohjausta ja tuottamista sekä työn kehittämistä eri asiakasryhmien kanssa

Terveydenhoitaja (AMK), laajuus 240 op. Terveydenhoitajan työn tavoitteena on yksilön, perheen ja yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ylläpitäminen ja toimintakyvyn tukeminen, sairauksien ja ongelmien ehkäisy ja varhainen toteaminen.

Terveydenhoitaja aktivoi ihmisiä huolehtimaan omasta terveydestään ja elinympäristöstään. Tavoitteena on vahvistaa ihmisten omia voimavaroja ja itsehoitoa. Terveydenhoitaja on usein kokonaishoidon koordinoija ja välittäjä moniammatillisissa ryhmissä sekä hoidon jatkuvuuden ylläpitäjä.

Terveydenhoitajan työssä auttamismenetelmiä ovat tukeminen ja rohkaiseminen sekä neuvonta ja ohjaus.  Terveydenhoitaja toteuttaa terveysneuvontaa sekä yksilöille että ryhmille, tekee terveystarkastuksia, huolehtii rokotuksista ja neuvoo tartuntatautien ehkäisyssä. Hän myös seuraa ja arvioi elinympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä.

Toimintaterapeutti (AMK), laajuus 210 op. Toimintaterapeutti on kuntoutusalan ammattilainen. Toimintaterapeutin työn tavoitteena on, että asiakas voi mahdollisimman omatoimisesti osallistua arjen toimintoihin, työhön ja vapaa-aikaan huolimatta asioista, jotka rajoittavat hänen suoriutumistaan. Työ on myös konsultointia, neuvottelua ja moniammatillista yhteistyötä

Toimintaterapia on asiakaslähtöistä kuntoutusta. Toimintaterapiassa asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja toimintaterapeutti on terapeuttisen toiminnan asiantuntija. Tavoitteena on vaikuttaa asiakkaan toimintamahdollisuuksiin. Toimintaterapialla tuetaan asiakkaan päivittäistä elämää: itsestä huolehtimista, asioimista ja kotielämää, koulunkäyntiä ja opiskelua, työkykyä ja työssä selviytymistä.  Toimintaterapeutti arvioi asiakkaan kykyä ja mahdollisuuksia toimia arjen eri ympäristöissä.

Toimintaterapiassa asiakkaalla on mahdollisuus kehittää taitojaan päivittäiseen elämään liittyvien tehtävien avulla (kodinhoito tai harrastuksiin osallistuminen), itselleen mielekkäiden käden taitojen (savityö, puutyö tms.) tai luovien toimintojen (piirtäminen tms.) avulla. Suoriutumisen helpottamiseksi voidaan vaikuttaa myös ympäristöön sekä hyödyntää apuvälineitä ja teknologiaa sekä annetaan ohjausta ja/tai neuvontaa. Toimintaterapia voi olla joko yksilö- tai ryhmäterapiaa.