• Järjestöt kehittävät edelleen raha-automaattivaroin ja STM:n strategisten linjausten, RAY:n avustustoiminnan linjausten sekä edustamiensa väestöryhmien tarpeiden mukaisesti alueellisia/seudullisia palveluja ja tukitoimintaa. RAY huolehtii kehitettyjen toimintamallien soveltuvuuden ja vaikuttavuuden arvioinnista. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeiden tulosten yleistettävyyteen ja toteuttamismahdollisuuksiin maan eri osissa.

• Rintamaveteraanien kuntoutuksesta vapautuvia raha-automaattivaroja käytetään kohdennettuina toiminta-avustuksina järjestöjen pysyvään ja pitkäjänteiseen toimintaan. Päättyneiden tai meneillään olevien kokeiluhankkeiden arvioinnin tuloksia otetaan huomioon avustusten kohdentamisessa. Avustuksia kohdennetaan käyttökelpoiseksi osoitettujen, valittujen toimintamallien systemaattiseen käyttöön ottoon, esim. siten että avustuskelpoinen taho saa tehtäväkseen organisoida toimintaa ja huolehtia siitä, että toiminta ulottuu maan eri osiin.

• Toiminta täydentää kunnan tehtäviin kuuluvia palveluja, mutta ei korvaa niitä. Toiminta edellyttää hyvää kuntien ja järjestöjen yhteistyötä ja toiminnan koordinointia paikallisesti, seudullisesti ja alueellisesti. Palveluja tarjotaan seudun asukkaille, mutta kunnalla ei ole rahoitusvastuuta niistä.

• Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tekemien palvelutarveselvitysten ja toimintakykyarvioiden yhteydessä löytyvät usein ne ikäihmiset, joita on syytä kannustaa mukaan järjestöjen organisoimaan toimintaan. Kunnat voivat myös omilla palveluillaan ja resursseillaan tukea järjestöjen toimintaa (esim. kuljetuspalvelut, tilat, asiantuntijat).

• Toiminnan muotoja ja malleja kehitettäessä on tärkeä nähdä mitkä ovat kunnan ja mitkä järjestöjen tehtäviä. Lisäksi on tehtävä selvä ero raha-automaattivaroin avustetun järjestötoiminnan ja kilpailulainsäädännön alaisten markkinoille tuotettavien järjestöjen palvelujen välillä.

Kuntoutusasiain neuvottelukunnan kotisivulle tästä

Oili Harri-Lehtonen
Projektipäällikkö, TtL
Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry


Veikko Korpela, Key:n puheenjohtaja

Keväällä 2006 Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen (Key) hallituksen puheenjohtajaksi valittu VTM, OTK Veikko Korpela on pitkän linjan ammattilainen ja asiantuntija kuntoutuksen alalla. Korpela työskentelee Hengitysliitto Heli ry:n palvelutoiminnan johtajana.  Päätyönsä ohella hän toimii useissa alan yhteistyöelimissä.

Korpelan ura käynnistyi 1970-luvulla Sosiaali- ja terveysministeriössä. Hän toimi lähes parinkymmenen vuoden ajan erilaisissa tehtävissä ministeriössä. Järjestötoiminta tuli tutuksi Korpelan ollessa raha-automaattiavustusten ylitarkastajana 1980-luvun alussa. Kuntoutusasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä toimiessaan Korpelan päätyönä oli osallistuminen kuntoutuslainsäädännön uudistukseen. Jo silloin mietittiin ikääntyvien kasvavaa määrää ja tästä syntyviä haasteita. Kotona asumisen tukeminen sekä toimintakyvyn ja terveyden edistäminen eivät siten ole 2000-luvulla keksittyjä asioita. 1980-luvulla panostettiin ehkäisevän toiminnan kehittämiseen, mutta hyvin alkanut toiminta tukahtui 1990-luvun alkuvuosien lamaan. Toimiessaan Ray-avustusten ylitarkastajana Korpela kiinnitti erityistä huomiota kotona asumista tukeviin palveluihin, eikä innostunut uusien kylpylöiden perustamisista.

Vuonna 1990 Korpela siirtyi viranomaispuolelta palveluntuottajan ja asiakasjärjestöjen edustajaksi Hengitysliittoon. Hengitysliitossa oli tuolloin jäseninä lähinnä astmaatikkoja ja kuntoutus painottui pitkäaikaissairaiden kuntoutukseen. Hengityssairaiden kuntoutujien määrä on asteittain laskenut ja sairausryhmäkohtainen kuntoutusjärjestelmän tarkastelu on jäänyt taka-alalle, liikaakin. Kuntoutus painottuu tänä päivänä pääsääntöisesti työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen, mikä onkin hyvä suuntaus, mutta ovatko kuntoutukselle asetetut odotukset ja lopputulokset liiankin haasteellisia? Voiko yksin kuntoutus ratkaista koko työkyvyn ongelmaa, pohtii Korpela. Nykysuuntauksesta huolimatta ei kuitenkaan saisi unohtaa pitkäaikaissairaiden (hengityselin, sydänsairaus) näkökulmaa. Kuntoutus on nykypäivänä edelleen valtaosin yksilöön kohdistuvaa, vaikka tavoitteet ovat yhteisöllisiä, sanoo Korpela. Kuntoutuksessa tulisi ottaa huomioon entistä enemmän jatkuvuus. Kuntoutus ei kuitenkaan ole vastaus kaikkeen. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi sekä jatkuvuuden ja seurannan kehittäminen ovat tärkeitä kehittämisen kohteita.  

Vuonna 1995 perustettu Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry (Key) oli tilaustyö. Korpela pyydettiin Raha-automaattiyhdistyksen toimesta selvitysmieheksi tutkimaan, olisiko mahdollista perustaa järjestöjen yhteistyöelin, joka voisi ottaa huolehtiakseen veteraanikuntoutukseen liittyviä tehtäväalueita. Selvityksen taustalla oli uhka Ray:n monopoliaseman menettämisestä ja tähän liittyen haluttiin selvityksellä näyttää, mihin Ray:n rahat ohjautuvat. Kävi kuitenkin selväksi, että kuntoutuksen sisällön kehittäminen, järjestelmän ohjaus ja rahoitus haluttiin pitää viranomaisilla. Sen jälkeen Key:ssä käynnistettiin ajattelu siitä, mitä järjestöt voivat yhdessä tehdä vanhus- ja vammaiskuntoutuksen alalla.  Key on toiminut nyt 11 vuotta projektiorganisaationa kehittämässä vanhus- ja vammaiskuntoutusta. Projektitoiminnan ohessa Key:n roolia on haettu järjestöjen yhteistyössä. Rupeavatko järjestöt tekemään yhdessä enemmän? Järjestöillä on vahva identiteetti ja vahva historia, yli järjestöjen menevästä yhteistyöstä on edelleen suhteellisen vähän kokemuksia. Aiheesta on Key ry:ssä ollut seminaareja ja ne jatkuvat edelleen.

Korpela pohtii yhteistyöhön liittyviä haasteita. Ei ole vain yhtä tapaa tehdä asioita ja kaikille riittää tekemistä. Hän kysyy, mistä löytyisi se viisaus, millä uskottaisiin, että oikeassa voi olla monin eri tavoin. Korpelan mielestä aito yhteistyö parhaimmillaan merkitsisi, että järjestöt kuuntelisivat ja kunnioittaisivat toisiaan sekä hyväksyisivät sen, että toisellakin tavalla tehden voi päätyä oikeaan lopputulokseen.

Tulevaisuuden haasteita ja tarpeita Korpelan mielestä on yhä vaikeampi selkeästi kohdentaa. Jo nykypäivä on niin arvaamatonta, että tulevaisuutta on vaikea ennakoida.  Aikaisempi näkemys siitä, että laeilla ja ohjeistuksilla voidaan ohjata ja suunnitella yhteiskuntaa pitkäjänteisesti, ei päde enää. Kaikki tapahtuu nykyisin nopeammin, ja yhtä aikaa tapahtuu useita, ristikkäisiä muutoksia. Tuntuu, että nousu- ja laskukausi ovat menossa yhtä aikaa, toisilla menee hyvin ja toisilla huonosti. Suunnitelmallisuus on vaikeaa, talouden merkitys korostuu jatkuvasti. Mitä paremmin menee ja mitä enemmän on rahaa käytössä, sitä enemmän yhteiskunnalliset arvot kovenevat. Vaikka maailma ympärillä muuttuu ja haasteet kovenevat, yksi asia on pysyvää: henkilökohtaiset suhteet ja verkostot. Positiivisimmillaan ne auttavat työn tekemisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Mitä nopeammin tämän ymmärtää, sen parempi, toteaa Korpela. 

Korpelan työ on hektistä ja vie häntä ympäri Suomen maata. Kilometrejä auton mittariin tulee lisää lähes päivittäin. Jaksaakseen vaativaa työtään Veikko Korpela rentoutuu parhaiten kotona, vasara kädessä naputellen lapsuutensa kotitaloa uuteen uskoon.


Kuntoutuksen sanakirja muistihäiriö- ja dementiatyöhön
Granö Sirpa, Heimonen Sirkkaliisa, Koskisuu Jari 2006

Alzheimer-keskusliitossa on meneillään dementoituvien ihmisten ja heidän läheistensä kuntoutushanke, jonka pää-tavoitteina on määrittää kuntoutuksen käsitteitä ja luoda suositus dementoivan sairauden eri vaiheet kattavasta kuntoutuspolkumallista. Dementoituvalla ihmisellä on oikeus suunnitelmalliseen kuntoutukseen koko sairauden ajan. Dementoituvien ihmisten kuntoutuksessa korostuvat sairastuneen jäljellä olevat voimavarat, niiden tunnistaminen ja hyödyntäminen arjen toiminnoissa. Kuntoutuksen tavoitteena on sairastuneen ja hänen läheisensä voimaantuminen ja paremman elämänhallinnan saavuttaminen sairauden kanssa.

Maaliskuussa ilmestyneessä Kuntoutuksen sanakirjassa on määritelty keskeisiä kuntoutuksen käsitteitä muistihäiriö- ja dementiatyössä. Kirjassa esitellään lyhyesti yleisimmät dementoivat sairaudet ja niiden oirekuvat. Kuntoutuspalvelut on esitelty käytännön esimerkkien avulla, joita on koottu kuntoutuksen ammattilaisilta eri puolilta Suomea. Vaikeasti dementoituneen ihmisen hoito tapahtuu useimmiten laitoksessa, ja sitä ajatellen kirjaan on koottu myös ideoita kuntouttavaan hoitotyöhön.

Kuntoutuksen sanakirjaa voi tilata
Alzheimer-keskusliitosta 10€ hintaan (+postimaksut).

Alzheimer-keskusliitto ry
Luotsikatu 4 E
00160 Helsinki
puh. 09 – 6226 200
toimisto@alzheimer.fi


Muistineuvolan toiminta Kampin palvelukeskuksessa
Helsingin Alzheimer-yhdistyksen (HAY) muistineuvola-projektin taustalla on tarve kehittää palveluja muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen. Vuonna 2004 alkaneessa projektissa perustettiin Kampin palvelukeskuksen tiloihin Muistineuvola, joka on avoinna maanantaista torstaihin.

Muistineuvolassa toimivat ammattitaitoiset ja koulutetut muistihoitajat. Muistineuvolan tehtävänä on tukea muistitutkimukseen ja hoitoon hakeutumista, ennaltaehkäisyä ja itsehoitoa sekä jakaa tietoa ja tukea muistihäiriö- ja dementiapotilaan omaisille.

Muistineuvolassa on pidetty säännöllisesti myös ensitietoiltoja omaisille ja läheisille. Jatkossa pyritään kehittämään vertaistuki- ja sopeutumisvalmennuskursseja erilaisille ryhmille. Päätavoitteena ja päämääränä on kuitenkin kehittää toimintaa muistihäiriöisten, dementoituvien sekä omaisten ja läheisten tarpeista käsin tukemalla arjessa selviytymistä ja jaksamista eri elämänvaiheissa

Yhteistyötä hankkeen etenemiseksi ja palvelujen parantamiseksi on tehty tiiviisti. Yhteistyössä Folkhälsanin, Vanhustyön keskusliiton, Muistikeskuksen ja eri lääkefirmojen kanssa on järjestetty yleisötilaisuuksia, tapahtumia sekä kehitetty toimintaa. Helsingin kaupungin muistipoliklinikoiden kanssa on tarkasteltu asiakkaan hoitoprosessia saumattomien palveluketjujen osalta.

Kuka voi käyttää muistineuvolan palveluja? Muistineuvolan palveluja voivat käyttää kaikki helsinkiläiset, joilla on huoli omasta tai läheisensä muistiin liittyvistä ongelmista tai kysymyksiä muistipulmista tai dementoivista sairauksista. Muistineuvolaan voi tulla keskustelemaan ja saamaan lisätietoa. Toiminta on tarkoitettu myös sosiaali- ja terveydenhoidon työntekijöille. 

Toimintakykyä haittaava ja itseä tai omaisia huolestuttava muistihäiriö voidaan Muistineuvolassa alustavasti kartoittaa, tehdä tarvittaessa muistitesti ja ohjata jatkotutkimuksiin. Dementianeuvontaa annetaan suomen lisäksi ruotsin, venäjän ja vironkielisille asiakkaille. Venäjän- ja vironkielistä palvelua on tarjolla maanantaisin, suomenkielisille tiistaisin ja keskiviikkoisin ja ruotsinkielistä torstaisin. Muistineuvolaan hakeudutaan varaamalla aika vastaanotolle puhelinaikaan.

Lisätietoja projektista:
Projektipäällikkö Anita Pohjanvuori
Gsm  040 – 902 2255
anita.pohjanvuori@alzheimer-hki.fi
Muistineuvola

Ajanvaraus ja neuvonta ma - to
puh. 310 44521
muistineuvola@alzheimer-hki.com



Mikä on Ystäväpiiri?
Ystäväpiiri tarkoittaa Vanhustyön keskusliiton ja RAY:n mahdollistamaa ikäihmisille suunnattua tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa ollaan yhdessä mukavassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Ryhmätoiminnan tavoitteena on ikääntyneiden ryhmäläisten ystävystyminen, yksinäisyyden tunteen lievittyminen ja jakaminen sekä yhdessä tekeminen ja kokeminen. Ryhmää ohjaavat koulutetut ryhmänohjaajat.

Ystäväpiiriryhmiä kokoontuu ympäri Suomen. Lähimmän Ystäväpiirin yhteystiedot saat osoitteesta www.ystavapiiri.net valikosta Ystäväpiiri –ryhmät. Sivuilla on myös laajemmin tietoa Ystäväpiiritoiminnasta, koulutusmallista, verkostotapaamisista. Sivuillamme on lisäksi kaikille ryhmänohjaajille suunnattu Ystäväpiirin Ideapankki. Ystäväpiiri – yhdessä elämyksiä arkeen -koulutusmallillamme koulutamme Ystäväpiiriohjaajia ympäri Suomen. Ystäväpiiriohjaajia on tällä hetkellä jo yli 70!

Tervetuloa vierailemaan sivuillamme!

Toiminnan taustaa

Ystäväpiiryhmätoiminta ja Ystäväpiiriohjaajakoulutus perustuvat Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen,  joka toteutettiin vuosina 2002-2006. Hankkeessa tutkittiin suomalaisten ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyttä, sen yleisyyttä ja syitä sekä yksinäisyyden kokemuksen lievittymistä ryhmätoiminnan avulla. Hankkeessa kehitettiin psykososiaalisen ryhmätoiminnan malli ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi.

Vanhustyön keskusliiton toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan 39% 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista kärsii yksinäisyydestä vähintään toisinaan. 5 % suomalaisista ikääntyneistä kärsii yksinäisyydestä jatkuvasti. Ikääntyneiden kokema yksinäisyys voi johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen, masennukseen, laitoshoitoon, dementoitumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan.

Vanhustyön keskusliiton tutkimuksen mukaan psykososiaalinen ryhmäkuntoutus paransi yksinäisyydestä kärsivien ikäihmisten psyykkistä hyvinvointia, muistitoimintoja ja terveyttä, vähensi sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia interventioon osallistuneiden ryhmässä sekä aktivoi yksinäisyydestä kärsiviä ikäihmisiä sosiaalisesti. 40%:lla ryhmiin osallistuneista oli omatoimisia ryhmätapaamisia vielä vuoden kuluttua järjestetyn ryhmätoiminnan loputtua ja merkitsevästi suurempi osa heistä oli löytänyt uusia ystäviä vuoden aikana kuin kontrolliryhmäläisistä.

Ystäväpiiri -koulutus

Ystäväpiiri -koulutuksen tavoitteena on opettaa koulutettavat vanhustyön ammattilaiset suunnittelemaan, toteuttamaan ja ohjaamaan tavoitteellisia suljettuja ikäihmisten ryhmiä, joissa käytetään sisältöinä taidetta, kulttuuria, liikuntaa ja keskustelua. Ryhmien tavoitteena on ryhmäläisten ystävystyminen, voimaantuminen, elämänhallinnan ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen sekä yksinäisyyden lievittyminen.

Koulutuksen hinta on 500,00 € / henkilö, johon sisältyy viisi seminaaripäivää, kaksi työnohjauskertaa, koulutuksen luennot ja muu materiaali kirjallisena sekä seminaaripäivien ateriat.
Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöjen työntekijöille koulutus on maksuton. Matkat, majoitus ja ateriat omalla kustannuksella.

Seuraavat koulutusryhmät alkavat keväällä ja syksyllä 2007. Koulutuksen hakulomakkeita saat mm. Ystäväpiirin työntekijöiltä sekä internetsivuiltamme.

Ystäväpiirin yhteystiedot
Vanhustyön keskusliitto ry
Ystäväpiiri - yhdessä elämyksiä arkeen
Malmin kauppatie 26
00700 HELSINKI
ystavapiiri@vanhustyonkeskusliitto.fi
Ystäväpiiri

Ystäväpiirin työntekijät:
anu.makinen@vanhustyonkeskusliitto.fi
Puh. 050-4022529

tarja.ylinen@vanhustyonkeskusliito.fi
Puh. 050-4022528

Neuvontapalveluja senioreille
Seniori-info Helsingissä
Helsinkiläisten ikäihmisten, omaisten ja läheisten neuvontapiste Kampissa. Asiakkaat voivat soittaa tai tulla palvelupisteeseen käymään ilman ajanvarausta. Neuvonnasta saa tietoja kaikista ikääntyneiden palveluista Helsingin alueella ja palvelupisteessä voi käyttää tietokoneita omatoimiseen tiedonetsimiseen. Internet-sivuilla on runsaasti tietoa palveluista.

Seniori-info
Avoinna arkisin p. (09) 310 44556 klo 8.15 – 16
Käyntiasiakkaat klo 10 - 16
Salomonkatu 21b
00100 Helsinki
www.hel.fi/seniorinfo



Vanhuspalveluohjelman päälinjaukset
Seija Muurinen, johtava kehittämiskonsultti, Sosiaaliviraston  vanhuspalvelut, Helsingin kaupunki

Helsingissä on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymiä vanhuspalveluohjelmia vuodesta 1993 alkaen. Edellinen ohjelma tehtiin vain kahdelle vuodelle, 2004–2005. Tähän vaikuttivat talouden epävarmuus ja meneillään olevat sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutokset. Sosiaali- ja terveyslautakunnissa hyväksytty vanhuspalveluohjelma koskee vuosia 2006–2009.

Haasteita vanhuspalveluille

Helsingin vanhuspalveluille asettaa haasteita ikääntyvien määrän ja osuuden kasvu. Sen myötä lisääntyy myös dementoineiden henkilöiden määrä. Työvoiman saatavuuden ennustetaan heikentyvän, mistä on jo nyt nähtävissä merkkejä. Lisäksi Helsingin kaupunginhallitus on antanut vuonna 2005 sosiaali- ja terveystoimelle suunnitteluohjeen, jonka mukaan muita kuntia korkeampia vanhuspalvelujen kustannuksia on pyrittävä alentamaan kohti viiden seuraavaksi suurimman kunnan kustannuksia.

Vanhuspalvelujen visio

Vanhuspalvelujen vision mukaan ikäihmiset voivat asua ja vanheta turvallisesti Helsingissä. He ovat elämässä mukana ja nauttivat siitä. Tämä edellyttää, että ikäihmiset voivat luottaa saavansa tarpeidensa mukaisia, toimintakykyä edistäviä, ennaltaehkäiseviä, korjaavia ja kuntouttavia palveluja. Palveluja tuottavan henkilöstön odotetaan olevan osaavaa. Tavoitteena on, että yhdeksän kymmenestä ikäihmisestä voi asua hyvien palvelujen avulla kotona.

Toimintakyvyn vahvistaminen

Vanhuspalveluohjelman keskeisiä teemoja ovat ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä kuntoutus. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi luodaan tiivis yhteistoiminta kaupungin eri hallintokuntien, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin välille. Tarkoituksena on painottaa kaikissa vanhusten käytössä olevissa palveluissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tulevien vuosien tavoitteeksi muodostuu myös systemaattisen vanhusten kuntoutuskokonaisuuden luominen. Siinä kuntouttavat palvelut liitetään kiinteästi eri palvelumuodoissa tapahtuvan hoitoon.

Kotona asuminen

Turvallinen kotona asuminen ja siellä tapahtuva hoiva ja hoito mahdollistetaan nykyistä useammalle ja heikkokuntoisemmalle asiakkaalle lisäämällä kotihoidon kapasiteettia ja kuntouttavia työmenetelmiä. Kotihoidon tueksi on tarjolla ns. välimuotoisia palveluja, kuten päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitoa sekä omaishoidon tukea.

Ympärivuorokautinen hoito

Ympärivuorokautisen hoidon voimavaroja siirretään terveyskeskuksen pitkäaikaisesta sairaalahoidosta sosiaalitoimen hoivatason palveluihin. Hoiva ja hoito painotetaan asteittain laitoshoidosta palveluasumisen suuntaan. Samalla palveluasumista kehitetään nykyistä enemmän hoitoa tarvitseville ikäihmisille. Palvelukokonaisuudessa huomioidaan myös yksityinen ns. senioriasuminen. Kokonaan uutena palvelumuotona pilotoidaan suunnittelukaudella ns. monipuolinen vanhustenkeskus. Ideana on, että samassa toimintayksikössä on tarjolla eritasoisia vanhusten avo- ja laitospalveluja. Tällöin ikäihmisten ei tarvitse hoidon tarpeen muuttuessa siirtyä hoitopaikasta toiseen, vaan hoitoresurssit kohdistetaan asiakkaan tarpeen mukaan.

Henkilöstö

Henkilöstömitoitukset tarkistetaan kaikissa vanhusten palvelumuodoissa. Myös henkilöstörakennetta uudistetaan asiakkaiden ja potilaiden hoidon tarpeen kasvun mukaan sekä ns. monipuolisen vanhustenkeskuksen pilotoinnin perusteella. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön jaksamiseen mm. varmistamalla riittävä sijaisten saatavuus.

Kustannukset

Ohjelmakaudella on tarkoitus saada vanhuspalvelujen menojen kasvu hallintaan, ja pyrkiä lähenemään kustannuksissa viiden seuraavaksi suurimman kaupungin keskiarvoa. Vanhuspalveluohjelman mukaan kustannusten nousu estetään painottamalla palveluissa avopalveluja ja palveluasumista. Palveluihin tarvittavat kustannuslisäykset rahoitetaan sairaalatoiminnan vähennyksillä. Kustannuksia on tarkoitus jatkossa vertailla myös muiden pohjoismaiden suurten kaupunkien kustannuksiin.

OHOI- Omaishoitajien toimintakeskus
Ohoi- omaishoitajien toimintakeskushanke kuuluu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vanhuspalvelujen vastuualueen piiriin. Hanke on EU-rahoitteinen, Urban- ohjelmaan kuuluva, ja se on kohdistettu Itä-Helsingin vanhusväestölle. Urban- ohjelman ydinalueeseen Itä-Helsingissä kuuluvat Myllypuro, Kontula, Kivikko ja Vesala, mutta käytännössä hankkeessa on mukana koko Itä-Helsinki.

Hankkeen päätavoitteina on itähelsinkiläisten ikääntyvien omaishoitajien sekä hoidettavien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä kotona asumisen tukeminen. Projektin tavoitteena on koota ja vahvistaa alueellista osaamista sekä luoda yhteistyötä eri järjestöjen, yrittäjien, seurakunnan ja kaupungin viranomaisten välille. 

Hanke on aloittanut virallisesti toimintansa syyskuun lopussa 2005. Vakiintuneina toimintamuotoina on omaishoitajille suunnattu vertaistukiryhmä ja liikuntaryhmä, sekä hoidettaville suunnattu parkkitoiminta ”Toivon tupa” ja matalan kynnyksen periaatteella toimiva Tiistaikahvila. Omaishoitajille sekä heidän hoidettavilleen järjestetään retkiä, juhlia ja hemmottelupäiviä.

Syksyllä 2006 järjestetään kolme informatiivista ensitietoiltapäivää aiheina dementoivat sairaudet, sosiaalituet sekä omaishoitajan jaksaminen. Syksyn 2006 suunnitelmissa on myös järjestää uusia vertaistukiryhmiä sekä edelleen kehittää toiminnan sisältöä omaishoitajien tarpeita paremmin vastaavaksi.


Lisätietoja projektista:
Projektityöntekijä
Päivikki Paakkanen
Gsm: 050- 363 3290
OHOI-toimintakeskus,Tallinnanaukio 1 A (Itäkeskus)



Sosiaaliportti.fi - paikka verkostoitumiseen sosiaalialan ammattilaisille  
Sosiaalialan ammattilaisille suunnattu maaliskuussa 2005 avattu Sosiaaliportti on osoittanut hyödylliseksi ja tarpeelliseksi verkkopalveluksi. Palvelun käyttäjiksi on rekisteröitynyt jo yli 2 500 ammattilaista ja sivuilla vierailee noin 80 000 kävijää kuukaudessa. Käyttäjän tarpeista lähtevä kehitystyö on muokannut palvelusta suositun ja lajissaan ainoan valtakunnallisen tietolähteen sosiaalialan ammattilaisille.

Kätevää ja hyödyllistä

Yhdestä ja samasta verkkopalveluista löytyvät kätevästi  tuoreimmat sosiaalialan uutiset, yli 2000 linkkiä kattava koko ajan uudistuva linkkihakemisto sekä keskusteluryhmiä, joissa voi purkaa mieltään, kysyä neuvoa tai muuten vain jutustella työasioista. Keskusteluissa puidaan parhaillaan projektityön mielekkyyttä ja mietitäänpä siellä sitäkin, että mihin sosiaaliala tarvitsee miehiä. Hyödyllinen palvelu on myös tapahtumakalenteri, johon kerätään tietoa alan erilaisia tapahtumista ja seminaareista.

Sosiaaliportti tarjoaa alan ammattilaisille paikan verkostoitumiseen, tiedon välittämiseen ja vaihtamiseen. Omien ryhmien perustaminen Sosiaaliporttiin on helppo ja oivallinen tapa luoda virtuaalikoti ryhmälle: sivuilla ryhmän jäsenet voivat keskustella, vaihtaa aineistoa ja pitää toisiaan ajan tasalla. Ryhmien perustaminen, kuten muukin Sosiaaliportin sisältö, on käyttäjille maksutonta.

Sosiaalialan kehittämishankkeiden omat hankesivustot ovat kaikille avoimia sivustoja, joilla tuetaan kehittämistä ja tiedotetaan hankkeiden tuloksista. Hankkeista käydään myös keskustelua, ja jokainen rekisteröitynyt käyttäjä voi kantaa oman kortensa keskustelukekoon.

Sähköinen konsultointipalvelu antaa apua ammattiasioissa

Kehitystyön tuloksena avataan lokakuussa Sosiaaliportin sähköinen konsultointipalvelu. Palvelussa vastataan ammattilaisten kysymyksiin, jotka nousevat heidän kohtaamistaan haastavista työtilanteista. Ammattilainen voi lähettää Sosiaaliportin konsultointipalveluun kysymyksiä ja saada vastauksia valitsemaltaan konsulttiryhmältä.

Konsulttiryhmät kootaan sosiaalialan eri organisaatioiden toimesta. Kysymykset vastauksineen julkaistaan Sosiaaliportissa myös kaikille kävijöille toimitettuina ja luonnollisesti ilman henkilötunnistetietoja. Sähköinen konsultointipalvelu on vertaistukea parhaimmillaan ja tarjoaa tukimuodon varsinkin sosiaalialan ammattilaiselle, joka työskentelee yksin tai pienessä työyhteisössä, jossa ei muutoin ole konsultointimahdollisuuksia. Konsultoinnista vastaa Stakes yhdessä yhteistyötahojen kanssa.

Tervetuloa tutustumaan Sosiaaliporttiin! 



Lähetä e-kortti

Sairaanhyväopas

Pitkäaikaissairaan palveluopas on PORTTI -projektin tulos. Opas on koottu asiakaslähtöisesti käyttämällä hakusanoina sellaisia etuuksia, tukia ja palveluita, joita pitkäaikaissairaat tarvitsevat. Oppaassa on aakkosellinen sanahakemisto.

Opas on tarkoitettu aikuisikäisten pitkäaikaissairaiden käyttöön kotona selviytymisen tueksi, mutta sitä voivat käyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset esimerkiksi asiakkaan ohjaustilanteissa.

Oppaassa on useiden tärkeiden viranomaisten ja palveluntuottajien yhteystietoja ja sähköisiä linkkejä. Lisäksi oppaan lopussa on erillinen linkkiluettelo.

Www-toteutus: Web Fellows Oy