Ikäneuvo-työryhmän raportti löytyy kokonaisuudessaan STM:n Internet-sivuilta.
STM selvityksiä 2009:24

Kirjoittaja: Aulikki Viippola
Suunnittelija
KEY Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry
etunimi.sukunimi@keynet.fi



Iäkkään omaishoitajan toimintakyvyn edistäminen ehkäisevän kuntoutuksen haasteena 2009-2012
Projektin käynnistyi elokuussa 2009. Projektikoordinaattoriksi valittiin TtM Pirjo Suomalainen ja projektisuunnittelijaksi Ft Aila Tartia-Jalonen.

Projektin päämääränä on tukea iäkkäitä omaishoitajia heidän omaishoitajatyössään, edistää ehkäisevän kuntoutuksen keinoin omaishoitajan terveyttä, toimintakykyä ja jaksamista sekä tarjota konkreettisia välineitä elämänhallintaan ja varautumiseen
tulossa oleviin ikääntymismuutoksiin.

Projektissa kehitetään iäkkäille omaishoitajille kohdennetun ehkäisevän kuntoutuksen sisältöä ja toimintamalleja painottamalla toiminnan nivoutumista peruskuntaan.
Projektissa tuotetaan asiantuntijajärjestön suositukset iäkkäiden omaishoitajien ehkäisevän kuntoutuksen sisällöiksi ja järjestämiseksi kunnissa. Suositusten tavoitteena on edistää kuntoutustoimintaa, pyrkiä saamaan aikaan hyviä ja
yhdenmukaisia käytäntöjä sekä tasoittamaan kuntien välisiä eroja.

Projekti toteutetaan kahdella paikkakunnalla Helsingissä ja Kajaanissa. Projektissa tehdään lisäksi tiivistä yhteistyössä Kalliolan Senioripalvelusäätiön Kuntokeidas
Sandelsin, Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston, Kainuun maakunnan kuntayhtymän, Työterveyslaitoksen ja Omaishoitajat ja Läheiset-Liiton kanssa.

KeyNet/Kehittaminen

Lisätietoja:

KEY Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry

Pirjo Suomalainen
Projektikoordinaattori, TtM
gsm 050 303013
etunimi.sukunimi@keynet.fi

Aila Tartia-Jalonen
Projektisuunnittelija, Ft
gsm 050 5211240
etunimi.sukunimi@keynet.fi



Senioripysäkki-ryhmien tavoitteena on vähentää yli 60-vuotiaiden yksinäisyyttä, masentuneisuutta ja syrjäytyneisyyttä
Senioripysäkki - terapeuttinen keskusteluryhmä
Helsingin Senioripysäkki Sörnäisissä on toiminut vuodesta 2001. Senioripysäkki oli yhtenä palvelujen tuottajana Vanhustyön keskusliiton tutkimuksessa Ikääntyneiden yksinäisyys (2005). Erinomaisten tutkimustulosten innoittamana HelsinkiMissio ry haki rahoitusta RAY:lta Senioripysäkin valtakunnallistamishankkeen aloittamiseksi saaden sen vuonna 2006.

Senioripysäkkejä löytyy tällä hetkellä 21. paikkakunnalta. Paikkakunnat ovat Anjalankoski, Hamina, Hyvinkää, Imatra, Joensuu, Järvenpää, Kaarina, Karjaa, Kuusamo, Lahti, Lieto, Mikkeli, Orimattila, Pori, Posio, Ruokolahti, Ulvila ja Vantaa. Helsingin, Tampereen ja Turun Senioripysäkit ovat aloittaneet toimintansa jo ennen valtakunnallistamishanketta.
Helsingin kaupungin kanssa tehtiin sopimus koulutuksen aloittamisesta Helsingin kaupungin 10. työntekijälle, koulutus heille alkoi huhtikuussa 2008. Senioripysäkin valtakunnallistamisprojekti on mukana myös Helsingin terveyskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa, jonka tavoitteena on vanhusten syrjäytymisen ehkäisy Helsingin kotihoidossa.

Senioripysäkki-ohjaajakoulutukseen voivat hakea sosiaali- tai terveydenhuoltoalan perustutkinnon tai muun soveltuvan koulutuksen suorittaneet henkilöt. Koulutettuja Senioripysäkki-ohjaajia on tällä hetkellä 91. Senioripysäkit ovat maksuttomia, terapeuttisia keskusteluryhmiä, pääsääntöisesti 15 kerran ryhmiä, jotka kokoontuvat 1 x viikossa, 1,5 h kerrallaan. Ryhmän ohjaajan ollessa psykoterapeutti, voivat ryhmät olla kestoltaan 1-2 vuotta. Ryhmän ohjaajat ympäri Suomen saavat säännöllistä työnohjausta Senioripysäkki-kouluttajilta.

Senioripysäkin Internet-sivuilta www.senioripysakki.fi ikääntyvä itse, omainen tai häntä hoitava taho voi etsiä lähimmän Senioripysäkin. Sivustot tarjoavat tietoa Senioripysäkki – ryhmäohjaajan koulutuksesta hakulomakkeineen. Nettisivuilla Senioripysäkki-ryhmien ohjaajilla on mahdollisuus virtuaaliseen keskusteluun projektin työntekijöiden sekä muiden Senioripysäkki –ryhmäohjaajien kanssa. Tällä mahdollistetaan ryhmän ohjaajien vertaistuki sekä koulutuksellinen työnohjaus ja tuki projektin työntekijöiltä.

Lisätietoja:
Susan Kuusisto
psykoterapeutti, ryhmäanalyytikko
projektipäällikkö
Senioripysäkin valtakunnallistamisprojekti
gsm 046 8513700
etunimi.sukunimi@helsinkimissio.fi

Senioripysäkin verkkosivuille

HelsinkiMissio


Taavetinpuisto ikäihmisten kohtaamispaikaksi
Ikäihmisten toimintapuisto Pikku Huopalahteen
Liikunnalla voidaan tukea ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämistä ja itsenäistä selviytymistä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tasapaino- ja voimaharjoittelu vaikuttavat iäkkäiden henkilöiden lihasvoimaan ja kävelynopeuteen sekä ehkäisevät kaatumisia. Näyttöä on myös siitä, että ulkoilun määrä ennustaa ikääntyneiden toiminnanvajavuuksien syntymistä ja niistä toipumista.

Miina Sillanpään Säätiö on toteuttanut yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ikäihmisille soveltuvan puiston ja liikuntareitin Pikku Huopalahteen Helsinkiin. Taavetinpuistoksi nimetyssä puistossa on mahdollisuus monipuoliseen kuntoiluun.
Puistossa ikäihminen voi tehdä turvallisilla liikuntavälineillä tasapaino- ja lihasvoimaharjoituksia. Puistossa on myös liikuntavälineitä, jotka soveltuvat henkilöille, joiden toimintakyky on jo heikentynyt tai jotka käyttävät pyörätuolia. Taavetinpuisto on viihtyisä ikäihmisten kohtaamispaikka,
jonne on istutettu suomalaisia perinnekasveja ja puita.
Puiston yhteydessä on Ikiliikkujareitti, joka on varustettu suurimmalta osalta kaiteilla.

Puistossa on paikalla asiantuntija neuvomassa välineiden käyttöä 3.9. alkaen lokakuun loppuun saakka maanantaisin ja torstaisin klo 10 – 11. Opastus on maksutonta.

Taavetinpuisto
Taavetti Laitisen katu 4
00300 Helsinki

Miina Sillanpään säätiö
 


Palvelusetelin käyttö laajeni elokuun alussa
Tasavallan presidentin vahvistettua palveluseteliä koskevan lain heinäkuussa 2009 ja lain tulessa voimaan 1.elokuuta 2009 laajeni palvelusetelien käyttömahdollisuus kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin lukuun ottamatta päivystyspalveluja ja tahdosta riippumattomia hoitoja. Kunnat päättävät palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta ja palveluvalikoimasta sekä hyväksyvät palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen seteliä voi käyttää.

Uudistuksella ei muuteta kuntien velvoitteita järjestää asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Palvelusetelijärjestelmän avulla järjestetään julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityisten palvelujen tuottajien avulla. Muita kunnallisten palvelujen järjestämistapoja ovat kuntien ja kuntayhtyminen oma tuotanto ja palvelujen hankkiminen ostopalveluina julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta.

Uudistus keventää hallintoa, kun kuntien raskaana pidetystä palvelukilpailutuksesta päästään yksinkertaisempaan palvelujen hyväksymismenettelyyn. Pienyrittäjien toimintaedellytykset sosiaali- ja terveyspalveluissa paranevat, kun suuret volyymit ja monimutkaiset hankintamenettelyt eivät ole markkinoille pääsemisen esteenä. Nyt kaikki yritykset pannaan samalle viivalle ja asiakas voi valita, millaista palvelua ja keneltä hän ostaa.

Palvelusetelilain tavoitteena onkin lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Palvelusetelin antaessaan kunta myöntää asiakkaalle sitoumuksen kustannusten korvaamisesta kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Asiakkaalla on myös mahdollisuus kieltäytyä palvelusetelin käytöstä, jolloin kunnan pitää ohjata asiakas muulla tavoin järjestettyjen kunnallisten palvelujen piiriin.

Asiakkaan maksettavaksi tulevat osuudet palvelun hinnasta voivat vaihdella riippuen asiakkaan tuloista ja palvelusetelin muodosta. Kunnalla on kuitenkin mahdollisuus määritellä palvelusetelin arvo yksittäistapauksissa normaalia korkeammaksi, jos asiakkaan toimeentulon edellytykset vaarantuisivat asiakkaan maksettavaksi jäävän omavastuuosuuden vuoksi. Kunnat päättävät palvelusetelin käyttöönoton laajuudesta ja muodosta, joten kuntien välillä toiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa voi olla eroja.

STM Palveluseteli



Kontulan uusi vanhustenkeskus on valmistunut
Kontulan uusi vanhustenkeskus on rakennuksena edelläkävijä suomalaisessa vanhustenhoidossa. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on
hyödynnetty monipuolisesti uusinta vanhustenhoidon tietämystä. Rakentajat ovat tehneet
tiivistä yhteistyötä tilojen käyttäjäksi tulevan Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa.

Kontulan vanhustenkeskuksen hoitoryhmät muodostuvat muistisairaista, fyysisesti toimintarajoitteisista ja psykogeriatrisista asukkaista. Hoitopaikkoja on
yhteensä 198, lisäys aikaisempaan on 48 paikkaa.

Muistisairaiden asukkaiden elämistä helpottavat uudessa rakennuksessa esimerkiksi tilaratkaisut, sisäpintojen väritys, valaistus ja moderni vanhuspalveluja tukeva tekniikka. Asuintilat on toteutettu kodinomaisinakokonaisuuksina, joissa yhteistilat ja yksilölliset huoneet sekä luovat turvallisuutta ja tutunomaisuutta että helpottavat tilan hahmottamista. Elämistä ja toimintaa tukevista ratkaisuista esimerkkejä ovat sormenjälkitunnistimet ovissa, lämmitettävät piha-alueet sekä terapiaosaston kestävä
ja helppohoitoinen teräksinen uima-allas.

Vanhustenkeskuksen yhteydessä on myös palvelukeskus, jonka ydintoimintoja ovat kuntoutus- ja liikuntapalvelut, sosiaaliohjaajien palvelut sekä ateria- ja saunapalvelut. Palvelukeskus on ikäihmisten kohtaamispaikka ja se tukee myös
ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotona ja selvitä jokapäiväisistä
toiminnoista siellä. Palvelukeskuksessa on kaksi päivätoimintayksikköä, joissa on yhteensä 16 paikkaa.

Helsingin vanhuspalveluohjelman mukaisesti palvelutarjonnan uudistamisessa on ensisijaisesti kysymys laadun parantamisesta ja palvelujen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta, ympärivuorokautisen hoidon sisällön
uudistamisesta ja palvelujen oikeasta määrästä. Helsingissä on kehitetty ns.monipuolisen vanhustenkeskuksen toimintamalli, jonka on tarkoitus korvata nykyinen moniportainen palvelurakenne. Asiakkaan ei tarvitse hoidon tarpeen
muuttuessa enää siirtyä paikasta toiseen, vaan hän saa tarvitsemansa hoivapalvelut yhdestä yksiköstä. Hoidon yksilöllisyys ja hoivayksiköiden viihtyisyys ovat keskeisen tärkeitä. Tähän tavoitteeseen tähtää myös nyt
valmistunut uusi Kontulan vanhustenkeskus.

Helsingissä uutta on myös vanhustenkeskuksen toteutuskonsepti. Rakennuksen omistaja on kaupungin omistama yhtiö Helsingin Toimitilat. Yhtiö on Helsingin
vastaus ns. yksityisrahoitusmalleille. Helsingin Toimitilat voi toteuttaa sekä uudisrakennuksia että vanhojen rakennusten korjauksia joustavasti irrallaan kaupungin budjettitaloudesta ilman yksityissektorin tuottovaatimuksia.

Kontulan palvelukeskus
Kontukuja 5, 00940 Helsinki

Kontulan palvelukeskus


Seniori-info
S-infon sosiaalineuvojat vastaavat seniorineuvonnasta S-infon yhteydessä toimivassa Seniori-infossa. Neuvonnassa pyritään konkreettisesti auttamaan sekä puhelimitse että paikan päällä yhdessä keskustellen ilman ajanvarausta. Infossa voi asioida myös nimettömästi. Neuvontapisteessä on myös mahdollisuus omatoimiseen tiedon etsimiseen Internetistä.

S-info/ Seniori-info
Avoinna arkisin p. (09) 310 44556 klo 8.15 – 16
Käyntiasiakkaat klo 10 - 16
Salomonkatu 21b
00100 Helsinki
Seniori-info



Kuntoutus huomioitava paremmin terveydenhuollossa
Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti tuloksellisuustarkastuksessaan turvaako lääkinnällisen kuntoutuksen ohjaus ja organisointi kuntoutuspalvelujen saatavuuden. Tarkastuksessa ilmeni, että lääkinnällistä kuntoutusta ei ole aina tarjolla riittävästi ja oikea-aikaisesti. Kuntoutuksen asema terveydenhuollossa ei ole toiminnan merkittävyyden ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta riittävän vahva.

Tarkastuksessa havaittiin, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö ei aina toimi kuntoutuksessa niin hyvin kuin olisi tarpeen. Esimerkiksi hoitoketju voi katketa potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Yhteistyön kehittämiseen tulisikin kiinnittää huomiota.

Kuntoutuksessa tärkeiden kuntoutussuunnitelmien tasossa on tarkastushavaintojen perusteella parantamisen varaa. Kuntoutussuunnitelman asema kuntoutusprosessissa on keskeinen ja siksi sen kunnollista valmistelua sekä myös noudattamista tulisikin valvoa huolellisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa kuntoutuksen ohjauksesta ja koordinoinnista. Tarkastusvirasto katsoo, että sen toiminta on nykyisellään liian passiivista. Sama koskee myös Kuntoutusasiain neuvottelukuntaa, joka toimii kuntoutusta järjestävien tahojen valtakunnallisena yhteistyöelimenä. Ministeriön ja neuvottelukunnan tulisikin ottaa aktiivisempi rooli kuntoutuksen ohjaamisessa ja toiminnan koordinoinnissa.

Lääkinnällinen kuntoutus tuloksellisuustarkastuskertomus 193/2009



TerveSuomi-portaali auttaa suomalaisia pysymään terveinä. Portaaliin kerätään yhteen julkishallinnon, tutkimus- ja asiantuntijalaitosten ja terveysjärjestöjen tuottamia sisältöjä.
TerveSuomi

Lue uutisia ja katso tapahtumia
KeyNet, Ajassa

Tervehdi ystävää!
Lähetä e-kortti


Www-toteutus: Web Fellows Oy