Erityyppisestä yhteistyöstä ja yhteistyöhankkeista on tässä uutiskirjeessä tällä kertaa useampiakin juttuja. Kansanterveyslaitos on käynnistänyt TOIMIA-hankkeen edesauttamaan ammattilaisten työtä toimintakyvyn arvioinnissa, Helsingin kaupungin vanhuspalvelut kehittää Hyvinvointikeskuksia alueen ikäihmisille ja Pohjois-Suomen järjestöhanke puolestaan tukee järjestöjen toimintaa uusien toimintatapojen kehittäjä ja tiedontuottajana.

Toivottavasti tämä suuntaus jatkuu edelleen ja saamme nauttia yhteistyön hedelmistä jatkossakin.

Kuulakasta syksyä toivottaen,


Aulikki Viippola
Suunnittelija
KEY Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry


Toimintakyvyn arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto TOIMIA






TOIMIA on laajapohjainen hanke suomalaisten toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittämiseksi. Kansanterveyslaitoksen koordinoiman hankkeen tavoitteena on yhdenmukaistaa mittausmenetelmiä ja suositella hyviä ja käyttökelpoisia menetelmiä eri käyttötarkoituksiin. Kehitystyöstä hyötyvät kansalaiset, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä palvelujärjestelmä ja sen kustantajat, koska pätevä toimintakyvyn arviointi auttaa kohdentamaan oikeat toimenpiteet oikeisiin kohteisiin.

Toimintakyky on ihmisen kykyä selviytyä ympäristön asettamista vaatimuksista. Se on tasapainoa vaatimusten sekä omien tavoitteiden ja mahdollisuuksien välillä. Kansallisissa sosiaali- ja terveyspolitiikan linjauksissa työ- ja toimintakyvyn edistäminen on keskeinen tavoite. Tiedot väestön ja sen erilaisten osaryhmien toimintakyvystä ovat siten terveyspolitiikan tärkeä lähtökohta ja arviointiväline.

Päteviä tietoja toimintakyvystä tarvitaan moniin tarkoituksiin: esimerkiksi iäkkäiden ihmisten palvelutarpeen ja palveluiden vaikuttavuuden arviointiin, eri sairauksien hoidon ja kuntoutuksen tarpeen ja vaikutusten tutkimiseksi tai työkyvyn edistämistoimenpiteiden arviointiin niin työllisillä kuin työttömilläkin. Myös monet sosiaalietuudet perustuvat arvioon toimintakyvystä. Väestön toimintakyvyn monitorointi luotettavilla arviointimenetelmillä luo pohjan mm. iäkkäiden hoivan tarpeen, työkykyisten määrän ja toimintakyvyn väestöryhmittäisten erojen kehityksen seuraamiselle ja tulevaisuuden ennakoimiselle.

Toimia-hankkeella tiivistetään mittaus- ja arviointimenetelmiä kehittävien, tekevien ja hyödyntävien asiantuntijoiden yhteistyötä, tavoitteena parantaa menetelmien laatua ja lisätä mittaustulosten vertailukelpoisuutta. Kansanterveyslaitoksen koordinoiman asiantuntijaverkoston työ käynnistyi viime syyskuussa. Mukana ovat Sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, Stakes, Suomen Kuntaliitto, Kuntien eläkevakuutus, Työterveyslaitos sekä monet muut toimijat tutkimus- ja kliinistä työtä tekevistä laitoksista.

Hankkeessa on viisi asiantuntijaryhmää, jotka käsittelevät toimintakyvyn mittaamista iäkkäiden, vaikeavammaisten, työkyvyn arvioinnin, väestötutkimuksen sekä termien ja käsitteiden näkökulmista. Ryhmät kartoittavat ensin aihealueensa yleiset mittaus- ja arviointimenetelmät. Sen jälkeen ne arvioivat menetelmät yhteisesti sovittujen kriteerien mukaisesti ja laativat niistä käyttösuositukset. Työn tulokset lähetetään vielä laajemmalle kuulemiskierrokselle.

Hankkeen on suunniteltu kestävän vuoteen 2010. Siihen mennessä on myös määrä kehittää tietokanta, josta yleiset toimintakyvyn mittaus- ja arviointimenetelmät sekä TOIMIA-verkoston suositukset ovat kätevästi löydettävissä. Verkoston tavoitteena on lisäksi auttaa mittareiden käyttäjiä niiden valinnassa, käytössä ja tulosten tulkinnassa.

TOIMIA-hankkeen verkkosivuille

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Päivi Sainio
Kansanterveyslaitos
Terveyden ja toimintakyvyn osasto
etunimi.sukunimi@ktl.fi
 


KEYn jäsenet konkreettiseen yhteistyöhön
Vuonna 2008 KEYllä on 16 jäsenyhteisöä, joista kustakin on nimetty yksi tai useampi yhdyshenkilö yhteistyön, tiedottamisen ja muun tarpeelliseksi koettavan jäsenten välisen yhteistoiminnan edistämiseksi ja helpottamiseksi.
Ensimmäinen yhdyshenkilötapaaminen järjestettiin elokuun lopulla Aluekeskus Oltermannissa Helsingissä. Tavoitteena oli yhdyshenkilöiden roolin täsmentäminen, yhteisten intressien löytäminen erityisesti iäkkäiden ehkäisevän kuntoutuksen alueella sekä ideoida ja evästää yhteistyötä tuleville vuosille.

Keskustelussa nousivat esiin erityisesti asiakkaiden todellisen äänen kuuleminen ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen. Myös kuntoutus-käsitteen avaaminen kuvaamaan paremmin kokonaisvaltaista ja laaja-alaista toimintaa koettiin tehtäväksi, jota voitaisiin työstää yhdyshenkilöverkostossa.

Konkreettisiksi tehtäviksi, jotka koettiin luontuvan KEYn jäsenjärjestöjen yhdyshenkilöille, olivat mm. tiedon välittäminen omasta jäsenjärjestöstä KeyNetiin (tapahtumat, ajankohtaiset asiat, hankekuvaukset jne.), KeyNetissä olevan tiedon välittäminen vastaavasti omaan jäsenjärjestöön, uusien projektien ja muun yhteistyön valmistelun käynnistäminen, yhdyshenkilönä toimiminen ja yhdyshenkilöroolin kehittäminen.

Seuraava yhdyshenkilötapaaminen on marraskuussa Suomen Mielenterveysseurassa.


Kirjoittaja: Oili Harri-Lehtonen
Kehittämispäällikkö, TtL
KEY Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry
gsm 040 5498842
etunimi.sukunimi@keynet.fi

Ennakkotietoa koulutuksesta
KEY järjestää 12.2.2009 ensisijaisesti jäsenyhteisöjen asiantuntijoille suunnatun koulutuspäivän kuntoutuspalvelun tuotteistuksesta ja kustannuslaskennasta.
Kouluttajiksi ovat lupautuneet erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen Kuntaliitosta, laskentapäällikkö Vesa Voutilainen Jyväskylän kaupungilta ja suunnittelija Aulikki Viippola KEYstä.

Tarkempaa tietoa (paikka, ohjelma, opiskelumuodot, hinta, ilmoittautuminen) tuonnempana.

Tiedustelut: Aulikki Viippola, etunimi.sukunimi@keynet.fi ja 050 5665802.



Järjestöjen toimintaa tukemassa
Järjestötieto-hankekokonaisuus on innovatiivinen uusien toimintatapojen kehittäjä ja tiedontuottaja. Hanke on Pohjois-Suomen kattava ja se koostuu neljästä Ray:n projektista. Projektit toimivat järjestötoiminnan solmukohdissa Kemissä, Kemijärvellä, Oulussa ja Rovaniemellä.

Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on edistää erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimivien tietoyhteiskuntavalmiuksia. Tavoitteena on, että järjestöissä sekä vapaaehtoisina että työntekijöinä toimivat löytäisivät itselleen sopivia, järjestötyötä helpottavia, työskentelymuotoja ja että järjestöt pysyisivät mukana nopeassa tietoyhteiskunnan kehityksessä.

Tietoteknologiaa voidaan hyödyntää myös kansalaisvaikuttamisessa. Tieto joka ei ole aikaan eikä paikkaan sidottu tavoittaa kohteensa otollisella hetkellä, tietoa voidaan jakaa suurille massoille edullisesti ja useat erityisryhmät pääsevät ennen mahdottomilta tuntuvien tiedonlähteiden äärelle. Jokainen projekti omalla alueellaan tukee tietojärjestelmien ja sähköisen asioinnin käyttöönottoa ja helpottaa järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä niiden kehittämisessä ja yhteensovittamisessa.

Konkreettista toimintaa
Jokainen projekti palvelee niin paikallisyhdistysten kuin myös aluetyöntekijöiden tarpeita. Projektit järjestävät maksuttomia tietotekniikkakoulutuksia, antavat mikrotukea, tekevät kotisivuja, kehittävät innovatiivisia ja vuorovaikutteisia verkkopalveluita sekä ovat mukana tutkimassa järjestöjen tietoteknologisten valmiuksien kehittymistä.

Oulussa toimivan projektin kohderyhmä on vahvemmin järjestöjen aluetyöntekijät, koska Kumppanuuskeskus-verkostossa työskentelee yli neljänkymmenen valtakunnallisen liiton aluetyöntekijät. Paljon matkatyötä tekevien haasteena ovat matkoillakin toimivat verkkoyhteydet sekä verkossa tapahtuva tiedon jako ja etäkokousmahdollisuudet.

Hanke tuottaa julkaisun, johon kootaan kansalais- ja järjestötoimintaa hyödyttävää tutkimustietoa. Julkaisusta pyritään tekemään konkreettisia vinkkejä antava opas, josta pienet ja suuret järjestöt voivat löytää ratkaisuja tietoteknologisiin pulmiinsa.

Kaikissa hankekokonaisuuteen kuuluvissa projekteissa yhteistyö järjestöjen kuin myös julkisen sektorin kanssa on keskeinen ja sitä painotetaan, jotta projektien tuotokset saadaan elämään hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Kirjoittaja: Katja Kuusela, Järjestötieto-hankekokonaisuus, Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi –projekti

Majakkatalo, järjestötieto- hankekokonaisuus

Kumppanuuskeskus, tietoteknologia



Käpyrinteessä kehitetään Hyvinvointikeskusta
Tänä päivänä vanhusten määrän lisääntyessä, laitospaikkojen vähentyessä sekä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on yhteiskunnallisia paineita kehittää tukimuotoja, joilla ylläpidetään ja vahvistetaan ihmisten voimavaroja ja toimintakykyä, ennalta ehkäistään negatiivista syrjäytymisprosessia, sekä vastataan ikääntyvien ihmisten tarpeisiin monipuolisesti.

Käpyrinne on mukana Helsingin kaupungin hyvinvointikeskus pilottihankkeessa sekä Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton Resurssikeskus hankkeessa. Näiden hankkeiden myötä ollaan yhä suuremmassa mittakaavassa avaamassa ovia alueen ikäihmisille.

Hyvinvointikeskushankkeessa on kehitetty toimintamuotoja, joilla pyritään vahvistamaan ikäihmisen toimijuutta ja yhteisöllisyyttä sekä toisaalta vastataan ikääntyvien ihmisten tuen tarpeisiin yksilöllisesti. Toimintamuodot ovat neuvonta- ja ohjaus sekä palveluohjaus, tavoitteellinen ryhmätoiminta, liikunnanohjaus sekä ite-piste. Hyvinvointikeskuksessa kokoontuu myös vertaisryhmiä, joissa ikääntyvät ihmiset kokoontuvat yhteen jakamaan kokemuksiaan. Hyvinvointikeskuksista ikääntyvä voi tulla hakemaan apua, kysymään neuvoa, keskustelemaan ja saamaan sosiaalista tukea päivisin kaikenlaisissa arkipäiväisissä ongelmissa ja askarruttavissa asioissa. Yhteistyö ja verkostotyö eri vanhustyön toimijoiden kesken on tärkeää, jotta palveluketjut asiakkaan näkökulmasta ovat katkeamattomat ja asiakas voi saada oikeaa apua oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Tavoitteellisesti vahvistetaan myönteistä vanhuskuvaa erilaisilla tapahtumilla, tempauksilla sekä asiantuntijaluennoin. Asiakkaat ovat tervetulleita tulemaan paikalle tai ottamaan puhelimitse tai sähköpostitse yhteyttä, jolloin palvelu voidaan aloittaa kartoituksella.

Hyvinvointikeskustoimintaa ovat kehittämässä Käpyrinteen lisäksi mm. Helsingin kaupungin eri virastot mm. sosiaali- ja terveysvirasto sekä kirjasto, Kantti ry, Helsinki missio ja vanhusneuvosto. Hyvinvointikokeilun kehittämistoimintaa kokeillaan toimijoiden eri toimipisteessä: Käpyrinteen toimintakeskus Iidantuvassa Käpylässä, Kantin pysäkillä Töölössä sekä Kinaporin palvelukeskuksessa Sörnäisissä ja Riistavuoren palvelukeskuksessa Etelä- Haagassa.

Resurssikeskuksen ideana on vielä voimakkaammin käyttää koko palvelutalon henkilökunnan ja yhteistyöverkostojen osaamista ja resursseja sekä palvelutalossa että lähialueella asuvien ikääntyvien ihmisten hyvinvoinniksi ja turvaksi.

Käpyrinne ry on voittoa tavoittelematon 70-vuotias yleishyödyllinen yhdistys. Yhteiskunnalliset muutokset ja vanhustenhuollon haasteet ovat näkyneet Käpyrinteen historiassa ja toiminnan kehittämisessä. Vuonna 1938 perustetun yhdistyksen perustajat näkivät puutteita vuosisadanalun vähävaraisten vanhusten asemassa ja elinolossa ja kokivat tärkeäksi ryhtyä parantamaan niitä. Olympiavuonna 1952 avattu satapaikkainen vanhainkoti Käpylään rakennettiin sinnikkyydellä ja hyväntekeväisyydellä. Varoja kerättiin myymällä punaisia sydämiä, josta syntyi käsite ”Punaisten sydänten talo”.

Vanhainkotina Käpyrinne toimi vuoteen 1992 asti, jolloin tiloja ajanmukaistettiin, vanhainkoti muuttui palvelutaloksi. Käpyrinne on myös vaikuttanut Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton perustamiseen. Käpyrinne on ollut edelläkävijä järjestämällä Kortteliklubi-toimintaa lähialueen ikäihmisille jo vuodesta 1982 lähtien. Peruskorjauksen jälkeen kortteliklubi muuttui Toimintakeskus Iidantuvaksi, joka toimii alueellisena olohuoneena. Kokeilu- ja kehittäminen on mahdollistunut erilaisten projektien avulla, joihin on saatu raha-automaattiyhdistyksen tukea. Käpyrinteen mission mukaisesti yhdistyksessä ”Eletään ajan hermolla ja vastataan rohkeasti uusiin vaatimuksiin”.

Kolmannella sektorilla toimiva Käpyrinne yhdistys toimii jo itsessään kansalaistoiminnan foorumina, johon jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, joka haluaa olla vaikuttamassa vanhuspalvelujen kehittämiseen tai olla tukemassa yhdistyksen toimintaa. Käpyrinteessä on myös pitkä vapaaehtoistoiminnan perinne, joka on rikastuttamassa sekä vapaaehtoisten että apua vastaanottavien ihmisten arkea. Tavoitteena on, että Käpyrinne toimii paikallisesti tunnettuna ja yhteisöllisenä ikääntymisen osaamiskeskuksena.

Päivi Tiittula
Avopalveluvastaava
Käpyrinne ry

Käpyrinteen Internetsivustolle
 


Seniori-info
S-infon sosiaalineuvojat vastaavat seniorineuvonnasta S-infon yhteydessä toimivassa Seniori-infossa. Neuvonnassa pyritään konkreettisesti auttamaan sekä puhelimitse että paikan päällä yhdessä keskustellen ilman ajanvarausta. Infossa voi asioida myös nimettömästi. Neuvontapisteessä on myös mahdollisuus omatoimiseen tiedon etsimiseen Internetistä.

S-info/ Seniori-info
Avoinna arkisin p. (09) 310 44556 klo 8.15 – 16
Käyntiasiakkaat klo 10 - 16
Salomonkatu 21b
00100 Helsinki
Seniori-info



Liikuntaviraston seniorisäpinät
Liikuntaviraston järjestämät Seniorisäpinät käynnistyvät jälleen lokakuun alussa. Säpinät järjestetään torstaisin, 2.10. - 27.11.2008 klo 9.30-11.30 Myllypuron Liikuntamyllyssä, os. Myllypurontie 1. Tarjolla on mm. jumppaa, kuntosaliharjoittelua, kävelyharjoituksia, pelejä, tanssia ja tasapainoilua. Ensimmäisellä kerralla 2.10. tilaisuuden teemana on tanssi ja rytmistä vastaa Kalliolan viihdeorkesteri. Liikunta-aktiviteettien lisäksi säpinöissä on mahdollisuus tutustua terveysliikuntaan liittyviin infopisteisiin, saada henkilökohtaista ohjausta terveyskunnon mittauspisteistä sekä liikuntaneuvonnasta.

Seniorit pääsevät nauttimaan monipuolisesta liikuntatarjonnasta 1 euron ja työikäiset 2 euron sisäänpääsymaksulla. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon ja mukaan voi tulla millä kerralla tahansa. Mukaan tarvitsee vain ottaa sisäliikuntavaatteet ja -kengät.

Liikuntavirasto toivottaa kaikki helsinkiläiset seniorit, ikään tai kuntoon katsomatta, lämpimästi tervetulleeksi liikkumaan!

Lisätietoja:
lähiöliikuttaja Johanna Lökfors, puh. (09) 310 87513
ja senioriliikunnan projektityöntekijä,
Minna Saira puh. (09) 310 87932



Uusia väitöksiä iäkkäiden kuntoutuksesta

Ryhmäkuntoutus lievittää yksinäisyyttä
TtM Niina Savikon väitöstutkimuksessa selvitettiin yksinäisyyden lieventymiseen pyrkivän psykososiaalisen ryhmäkuntoutusmallin toimivuutta. Ryhmiin osallistuneista lähes kaikki kokivat yksinäisyytensä lievittyneen ryhmätoiminnan aikana ja kolme neljästä koki niin myös kolme kuukautta ryhmätoiminnan loppumisesta. Useimmat halusivat osallistua vastaavanlaiseen toimintaan uudestaan, jos heille tarjottaisiin mahdollisuus siihen. He myös suosittelisivat ryhmään osallistumista ystävilleen.
Väitöskirjan verkkojulkaisuun

Tiedon välittyminen ja rakentuminen kuntoutuksessa. Moniammatillinen asiantuntijayhteistyö ikäihmisten laitosmuotoisessa kuntoutuksessa
KM Ulla Salmelaisen väitöstutkimuksessa selvitettiin tiedon välittymistä ja rakentumista ikäihmisten laitosmuotoisessa kuntoutuskokeilussa. Verkostomalliin pohjautuvassa kokeilussa tiedonkulkua pyrittiin parantamaan nimeämällä yhdyshenkilöt kunnista, Kelasta ja kuntoutuslaitoksista.

Ammattilaisten yhteistyö paransi väitöstyön mukaan tiedonkulun puutteellisuutta ja laajensi kuvaa kuntoutujan toimintakyvystä. Yhdyshenkilöt mm. valitsivat yhdessä kuntoutujaehdokkaan, tekivät kotikäyntejä, suunnittelivat kuntoutuksen jatkoa ja saivat siten arvokasta tietoa toisiltaan. Kokemusperäinen, hiljainen, tuntemiseen perustuva tieto on väitöstyön mukaan erityisen arvokasta ikääntyvien kuntoutuksessa.
Tutkimuksen verkkojulkaisuun
 


Kuntien hyvät käytännöt -sivusto välittää ja kokoaa kuntien hyviä käytäntöjä. Sivustolta löytyy myös käytännön työkaluja hyvien käytäntöjen kehitystyöhön.
Siirry sivustolle

Lue uutisia ja katso tapahtumia
KeyNet, Ajassa

Tervehdi ystävää!
Lähetä e-kortti

 

Www-toteutus: Web Fellows Oy