Aulikki Viippola
Päätoimittaja



Ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen ja kuntouttavat toiminnot RAY-avustuksissa

Vuonna 2007 kuntoutuksen toimialalle myönnettiin avustuksia yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Avustukset kohdennettiin julkisessa kuntoutus- ja hoitopalvelujärjestelmässä väliinputoajiksi jäävien ryhmien kuntoutuksen turvaamiseen, ikääntyvän väestön ja eläkeikäisten toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä lasten ja lapsiperheiden sosiaaliseen kuntoutukseen. Lisäksi raha-automaattivaroja osoitetaan sotainvalidien ja veteraanien kuntoutukseen valtion budjetin kautta 103,5 miljoonaa euroa tänä vuonna.

Kuntoutustoiminnan avustukset käsittävät toimintakykyä edistäviä ja ylläpitäviä toimintoja sekä kuntouttavia toimintoja. Varsinainen lääkinnällinen kuntoutus ei kuulu RAY:n avustamaan toimintaan, vaan RAY:n rooli pyritään pitämään selkeänä suhteessa muihin kuntoutuksen rahoittajiin.

Vanhustenhuollon toimintakykyä ylläpitävissä hankkeissa korostuvat vertaistuki- ja ryhmätoiminnot, tavoitteelliset virkistystoiminnot, erityisesti omaishoitajien uupumusta ehkäisevät tukitoiminnot sekä terveysliikunta. Suurin yksittäinen ikäihmisten toimintakykyä edistävä hankekokonaisuus onkin Voimaa vanhuuteen -ohjelma, jonka tavoitteena on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyvien ikäihmisten toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä sekä lisätä iäkkäiden ihmisten jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavaa liikuntaa. Organisaatioiden tasolla haasteena on kehittää toimintakäytäntöjä, jotka siirtyvät pysyväksi osaksi sekä vanhusten arkea että hyvinvointipalveluja.

Kuntouttavan toiminnan hankkeissa on tuettu esimerkiksi erilaisten kuntoutusmenetelmien kehittämistä järjestötoiminnan osaksi. Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen kuntoutusneuvolahanke on puolestaan esimerkki uuden toimintamallin juurruttamisesta laajemmalle toimijaverkostolle. Dementoituvien ihmisten muistikuntoutuksen kehittäminen tai kuntouttavien kotikäyntien kehittäminen ovat esimerkkejä RAY:n avustamista kuntouttavista toiminnoista. Toimintamallien ja palvelujärjestelmien kehittäminen on vuodet 2008 - 2011 kattavan avustusstrategian yksi painoalue, ja tavoitteena on hankkeiden tulosten juurtuminen osaksi arkikäytäntöjä.

Viime vuosina on tarkennettu RAY:n roolia suhteessa julkisen sektorin vastuulla oleviin toimintoihin sekä yksityisen sektorin tuottamiin palveluihin. Tehtyjen selvitysten johtopäätöksinä on jouduttu tekemään rajauksia mm. omaishoitajien sijaisavun ja perhelomituksen avustamisessa sekä dementoituneiden ja muiden vanhusväestön erityisryhmien päivätoimintojen avustamisessa. Edelleen voidaan kuitenkin tukea järjestölähtöistä auttamistyötä, esim. omaishoitajien ja hoidettavien ryhmä- ja vertaistukitoimintoja, kuntouttavaa toimintaa sekä tilapäistä parkkitoimintaa.

Kilpailunäkökohdat ovat myös vaikuttaneet avustuslinjauksiin erityisesti kuntoutuslaitosten kohdalla. Kuntoutuslaitosten peruskorjauksia tai kuntoutuslaitoskapasiteettia lisääviä hankkeita ei ole viime vuosina lainkaan voitu avustaa. Raha-automaattivaroin ei näin ollen luoda kilpailuetua markkinoilla jo oleviin tai sinne pyrkiviin toimijoihin nähden.

Tulevaisuuden haasteena on ikääntyvien toimintakykyä ylläpitävien ja edistävien toimintamuotojen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisääminen. Kansalaisjärjestötoiminta tulee painottumaan RAY:n avustuspolitiikassa etenkin seuraavan strategiakauden aikana.

Elina Varjonen, Avustusvalmistelija, RAY

VI Gerontologian päivien teemana TURVALLINEN VANHUUS

Gerontologian päivät ovat joka kolmas vuosi Suomessa järjestettävä vanhenemisen tutkimuksen monitieteinen kansallinen kongressi. Päivät kokoavat yhteen vanhenemisen ja vanhuuden tutkijoita, vanhustyön vastaavia viranhaltijoita ja käytännön työntekijöitä, opettajia, opiskelijoita sekä järjestöjen edustajia. Oulussa toukokuussa järjestetyn kongressin teemaksi oli valittu “Turvallinen vanhuus”.

Päivien anti oli monipuolinen ja -alainen tarjoten kiinnostavia näkökulmia eri alojen ammattihenkilöille. Vaikutelmaksi kuitenkin jäi se, että juuri monipuolisuuden kustannuksella esitysten tieteellinen taso oli erittäin vaihteleva. Osa esityksistä liittyi selkeisiin akateemisiin tutkimuksiin, osa erilaisiin ja eri tasoisiin kehittämishankkeisiin. Osa puheenvuoroista oli nimensä mukaan puheenvuoroja, joiden funktiota tutkimuksesta kiinnostunut katsahtelija jäi ihmettelemään. Useiden esitysten kytkeytyminen päivien pääteemaan ei ainakaan kertaperehtymisellä avautunut.

Kuntoutuksen näkökulmasta oli valitettavaa, ettei gerontologiselle tai geriatriselle kuntoutukselle ollut järjestetty omaa teemaansa näilläkään päivillä. Iäkkäiden kuntoutusta käsitteleviä puheenvuoroja tai abstrakteja oli kuitenkin useita. Suuri osa olikin sovitettu paikoin keinotekoisesti teemoihin, jotka eivät varsinaisesti liittyneet lainkaan kuntoutukseen. Seuraavassa on esimerkkejä suullisista esityksistä, jotka oli sijoitettu viiteen eri teeman:

• Kaisu Pitkälä, Pirkko Routasalo, Hannu Kautiainen & Reijo Tilvis: Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus yksinäisyydestä kärsivillä ikääntyneillä
   
• Aulikki Viippola: Ikäihmisten kuntoutusneuvolan toimintamalli tuotteeksi
   
• Marja Saarenheimo: Asiakaslähtöinen näkökulma ikäihmisen kuntoutumiseen
   
• Pirkko Routasalo, Elsa Hytönen & Kaisu Pitkälä: Liikunta psykososiaalisena kuntoutuksena

• Sirkkaliisa Heimonen: Kuntoutuksen yhteinen kieli
   
• Lisbeth Blomqvist: Taide kuntoutumisen muotona
   
• Sari Högström: Kuntoutus on mahdollisuus etenevissä muistisairauksissa
   
• Birgitta Mäkinen, Pirkko Routasalo & Liisa Iire: Omaiset erikoissairaanhoidon iäkkäiden potilaiden hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuuden turvaajina
   
• Marjo Wallin, Ulla Talvitie, Mima Cattan & Sirkka-Liisa Karppi: Vanhusten toimijuus geriatrisessa laitoskuntoutuksessa

Lisätietoja päivien ohjelmasta löytyy Gernetin sivuilta:
Gerontologian päivien luentoja

Seitsemännet Gerontologian päivät järjestetään Kuopiossa vuonna 2010. Jään toivorikkaana odottelemaan, että iäkkäiden kuntoutus saisi päivien ohjelmaan ansaitsemansa oman teeman.

Kuntoutusterveisin!

Oili Harri-Lehtonen
Kehittämispäällikkö, TtL
Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry
gsm 040 5498842
sähköposti: etunimi.sukunimi@kuntoutukseney.fi



Kuntoutuksen edistämisyhdistykseen 16. jäsenyhteisö

KEYn hallitus hyväksyi huhtikuussa Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n yhdistyksen 16. jäseneksi. Vuonna 1991 perustettu liitto on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvonta- ja tukijärjestö. Se toimii asiantuntijana omaistaan hoitavien yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi sekä tukee erilaisin tavoin omaishoitotilanteessa eläviä henkilöitä. Liitto pähkinänkuoressa:

Arvot: yksilölähtöisyys, luotettavuus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, toisten kunnioittaminen.

Tehtäviä: valtakunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta, omaishoidon asiantuntijana toimiminen, kehittämis- ja tiedotustoiminta, koulutustoiminta ja materiaalituotanto, alueellisen ja paikallisen toiminnan tukeminen ja ohjaus, kansainvälinen toiminta, ohjaus ja neuvonta.

Jäseninä: henkilöjäseniä 8000, paikallisyhdistyksiä 63, kannattajajäsenyhteisöjä 91.

Jäsenetuina: LÄHELLÄ-lehti, palvelu- ja lomaopas, loma- ja kurssitoiminta, konsultoivan lakimiehen palvelut.  Lisätietoja: Omaishoitajat ja Läheiset- Liitto

KEYn jäsenyhteisöt ovat sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisia järjestöjä, jotka edustavat laaja-alaisesti vanhustenhuollon ja eri eritysryhmiin liittyvää asiantuntijuutta. Yhteisenä kiinnostuksen kohteena on niin vammaisten ja kuin vammattomienkin ikäihmisten toimintakyvyn edistäminen kuntoutuksen keinoin. Väestön ikääntyminen haastaa kuntoutustoiminnan, jolta edellytetään näyttöä ja vaikuttavuutta. Yhdistyksen muiden jäsenien www-sivulinkit löytyvät: www.kuntoutukseney.fi.

Senioripysäkin valtakunnallistamisprojekti – Senioripysäkki laajenee suurimmille paikkakunnille!

Senioripysäkin valtakunnallistamisprojekti on saanut alkunsa HelsinkiMission Senioripysäkin toimintamallista. Pääkaupunkiseudulla yli viisi vuotta toiminut Senioripysäkki tarjoaa mahdollisuuden terapeuttisiin ryhmäkeskusteluihin. Kohderyhmänä on yli 60-vuotiaat seniorit. Valtakunnallistamis-projektin päätavoitteena on vähentää ikääntyneiden yksinäisyyttä, masentuneisuutta ja syrjäytyneisyyttä ulottamalla Senioripysäkki-ryhmämalli myös muualle Suomeen.

Toiminta-ajatuksena on luoda jo olemassa oleviin organisaatioihin Senioripysäkki - ryhmiä, jotka mahdollistaisivat myös uusien ystävyyssuhteiden solmimisen ja sitä kautta tarpeellisuuden tunteen lisääntymisen. Uudesta senioripysäkin ryhmämallista kiinnostuneille organisaatioille HelsinkiMissio järjestää koulutuksen koulutusmateriaaleineen sekä työnohjauksineen.

Koulutus alkaa syksyllä 2007

Senioripysäkki-ryhmän ohjaajakoulutukset alkavat vuoden 2007 syksyllä. Senioripysäkki-ohjaajakoulutukseen voivat hakea sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen peruskoulutuksen tai sitä vastaavan koulutuksen saaneet henkilöt. Koulutus toteutetaan Helsingissä sekä suurimmilla paikkakunnilla Suomessa. Tietoa koulutuksesta ja hakulomakkeesta saa www.senioripysakki.fi – sivuilta.

Senioripysäkki – ryhmämalli

Senioripysäkki – ryhmämalli on kevyempi ryhmäsovellus, jonka viitekehyksenä on ryhmäanalyysi. Projektin myötä valtakunnallisesti leviävät Senioripysäkki – ryhmät kokoontuvat 15 x, kerran viikossa. Jokainen ryhmätapaaminen kestää 1,5 h.

Virtuaalinen vertaistukitoiminta sekä konsultointi

www.senioripysakki.fi – nettisivut aukesivat helmikuussa 2007. Tulevaisuudessa www - sivuilla ryhmän ohjaajilla on mahdollisuus saada vertaistukea sekä ohjausta projektin työntekijöiltä. Lisäksi nettisivuilta ikääntyvä itse, omainen tai häntä hoitava taho voi etsiä lähimmän Senioripysäkin.

Lisätietoa Senioripysäkin toiminnasta ja koulutuksesta:

Susan Eränkö, projektipäällikkö
HelsinkiMissio
Senioripysäkin valtakunnallistamisprojekti
Gsm 046 851 3700
sähköposti: etunimi.sukunimi@helsinkimissio.fi





Asiakkaana ikääntyvä aistivammainen,
koulutus ammattihenkilöstölle

Kuurojen palvelusäätiö ja Näkövammaisten keskusliitto järjestävät yhteistyössä vanhustyössä toimiville ammattihenkilöstölle koulutusta, jonka tavoitteena on  Ikääntyvän kuulo - ja/tai näkövammaisen tunnistaminen ja kohtaaminen.

Koulutus antaa tietoa ikääntyvän yleisimmistä kuulo- ja näkövammoista, välineitä ikääntyvän kuulonäkövammaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen, tietoa apuvälineistä ja niiden hankinnasta sekä kuntoutuspalveluista.

Kohderyhmä on ikääntyvien parissa työskentelevät. Koulutuksen hinta on 30 € / henkilö (sisältää kahvit ja materiaalin).

Lisätietoja ja ilmoittautumislomake (PDF)

Lisätietoa koulutuksista:
Outi Majanen, Kuurojen Palvelusäätiö, Seniori-ohjelma
Puh: (09) 5657 6370
sähköposti: etunimi.sukunimi@kuurojenpalvelusaatio.fi

Päivi Leikas, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Senioripalvelut
Puh. (09) 3960 4666
sähköposti: etunimi.sukunimi@nkl.fi


Näkövammaisten Keskusliiton Puhelinpalvelu Linjaari sulkeutuu

Puhelinpalvelu Linjaarin puhelinpäivystys lopetetaan 30.6.2007. Linjaari aloitettiin Näkövammaisten Keskusliitossa kokeiluluontoisena puhelinpalveluna vuonna 1991. Muutaman kokeiluvuoden kuluttua huomattiin palvelun jatkuva tarpeellisuus ja päivystäjiksi kutsuttiin mukaan myös vapaaehtoisia järjestöaktiivisia näkövammaisia.

Nyt on tullut aika hyvästellä Linjaari puhelinpäivystys ja lähteä ajanmukaisempien palvelujen mukaan. Jatkossa Linjaari toimii sähköpostin välityksellä, osoitteeseen linjaari@nkl.fi voi lähettää kysymyksiä näkövammaisuuteen liittyvistä asioista.

Kirsti-Sisko Salonen
tiedottaja
Näkövammaisten Keskusliitto
PL 61, 00030 IIRIS
(09) 3960 4623, 050 377 8715
ks.salonen@nkl.fi




Neuvontapalveluja senioreille
Seniori-info Helsingissä
Helsinkiläisten ikäihmisten, omaisten ja läheisten neuvontapiste Kampissa. Asiakkaat voivat soittaa tai tulla palvelupisteeseen käymään ilman ajanvarausta. Neuvonnasta saa tietoja kaikista ikääntyneiden palveluista Helsingin alueella ja palvelupisteessä voi käyttää tietokoneita omatoimiseen tiedonetsimiseen. Internet-sivuilla on runsaasti tietoa palveluista.

Seniori-info
Avoinna arkisin p. (09) 310 44556 klo 8.15 – 16
Käyntiasiakkaat klo 10 - 16
Salomonkatu 21b
00100 Helsinki
www.hel.fi/seniorinfo



Tulevaisuuden Hyvinvointikeskukset tukemassa ikääntyneiden toimintakykyä ja hyvinvointia

Väestön ikääntyminen, esteettömyys sekä ikäihmisten palvelujen saatavuuden turvaaminen koskevat laaja-alaisesti kaikkia kaupungin hallintokuntia. Viranomaispalvelujen lisäksi palveluja helsinkiläisille ikäihmisille järjestävät myös järjestöt, seurakunnat ja yksityiset toimijat. 

Yhteistyön turvaamiseksi sekä melko hajanaisen ja koordinoimattoman toiminnan tueksi suunnitellaan Helsingissä uudentyyppisten Hyvinvointikeskusten perustamista. Hyvinvointikeskuksen toiminnan tavoitteina ovat ikääntyneiden toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskukset perustetaan olemassa oleviin tiloihin kuten esimerkiksi vanhusten palvelukeskuksiin.

Toimintamallin kehittäminen aloitetaan pilotoimalla Hyvinvointikeskus-mallia kahdella alueella Helsingissä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Hyvinvointikeskuksista löytyy paljon erilaisia ikäihmisille suunnattuja palveluja sekä toimintakykyä tukevaa toimintaa. Pilotointi on käynnistymässä jo tämän vuoden puolella jatkuen ensi vuoden.

Keskusten toiminnan sisällöiksi on suunniteltu mm. terveys- ja palveluneuvontaa, palvelutarpeen arviointia ja ehkäiseviä kotikäyntejä, tavoitteellista ja toiminnallista ryhmätoimintaa, ITE-pisteitä, luentoja ja tilaisuuksia sekä kampaajan, jalkojenhoitajan ja hierojan palveluja. Palvelut on tarkoitus tuottaa yhteistyössä kaupungin, järjestöjen, seurakunnan ja yksityisten palveluntuottajien voimin.

Hyvinvointikeskuksen idea on lähtöisin moniammatillisen ja eri tahoja edustavan ”ikääntyneiden hyvinvointia tukevan toiminnan” työryhmältä, jonka puheenjohtajana toimii sosiaali- ja lähityön päällikkö Tarja Kivekäs Helsingin sosiaalivirastosta. Työryhmä on yksi neljästä työryhmästä, jonka sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen vanhuspalvelujen ohjausryhmä perusti vastaamaan 19.4.2006 hyväksytyn Helsingin vanhuspalveluohjelman 2006- 2009 laajoista kehittämistehtävistä.

Iäkkäiden kuntoutuksen uudet toimintatavat Helsingissä

Toisen työryhmän ”Iäkkäiden kuntoutustyöryhmän” toimeksiantona oli selkeyttää kuntoutuksen käsitettä, kuvata ikääntyneiden kuntoutukseen liittyvät keskeiset tutkimustulokset ja kehityssuunnat, selvittää ikääntyneiden osuus Helsingin nykyisessä kuntoutuksen palvelujärjestelmässä ja tunnistaa mahdolliset puutteet palvelujen saannissa sekä tehdä ehdotuksia ikääntyneiden kuntoutuksen uusista toimintatavoista Helsingissä.

Työryhmän puheenjohtajana toimi fysiatriaylilääkäri Asko Lukinmaa Helsingin terveyskeskuksesta ja jäseninä moniammatillinen työryhmä sosiaaliviraston sekä terveyskeskuksen eri yksiköistä.

Helsingissä Iäkkäiden kunnallisista kuntoutuspalveluista vastaa sekä sosiaalivirasto että terveyskeskus. Palvelut jakaantuvat usean eri tahon vastuulle, riippuen siitä, asuuko ikääntynyt kotonaan, palvelutalossa, vanhainkodissa tai pitkäaikaissairaalassa. Apuvälinetoiminta hoidetaan terveyskeskusten fysioterapiayksiköiden, terveyskeskuksen apuvälineyksikön, sekä HUS:n apuvälineyksikön kautta riippuen siitä, minkä tasoisesta apuvälineestä on kyse. Järjestöt ja säätiöt ovat olleet Helsingissä kuntoutuspalvelujen ja toiminnan kehittäjiä ja edelläkävijöitä.

Nykyisen kuntoutuspalvelujärjestelmän tärkeimpinä haasteina työryhmä näki moniammatillisten tiimien työmuotojen vakiinnuttamisen sekä moniammatillisen yhteistyön ja kuntoutumista edistävä hoitotyön kehittämisen. Myös yhteisesti sovittujen toimintakykymittareiden käytön lisääminen arvioitaessa iäkkään ihmisen toimintakykyä koettiin tärkeäksi kehittämisen kohteeksi.

Työryhmä antoi useita kehittämisehdotuksia iäkkäiden kuntoutuksen kehittämiseksi Helsingissä. Kehittämisehdotukset kohdentuivat sekä kuntoutuksen käsitteeseen, vajaakuntoisuuden arviointiin että toimintatapa-, organisaatio- ja voimavarakysymyksiin. Liikunnan edistäminen nähtiin ajankohtaisimmaksi keinoksi parantaa ikääntyvän väestön toimintakykyä. Liikuntaharjoittelu ehkäisee monia sairauksia ja vaikuttaa muutenkin positiivisesti ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen. Toisena tärkeänä kehittämisen kohteena mainittiin dementia-hoidon sisällön sekä hoitoketjun toimintaperiaatteiden selkiyttäminen. Myös yleisesti toimintakyvyn häiriöiden arviointia ja diagnostiikkaa tulisi parantaa ja monipuolistaa. WHO:n ICF- luokitusta kaikessa kuntoutusta koskevassa koulutuksessa ja päätöksenteossa tulisi hyödyntää ja henkilökunnan tietoisuutta kuntouttavasta työotteesta tulisi kehittää.

Kuntoutustiimien perustaminen sekä toimintaterapeuttien vakanssien saaminen myös avohoitoon nähtiin tärkeänä asiana. Myös apuvälineiden käyttöä tulisi lisätä, koska oikein valittu, toimintakunnossa oleva apuväline lisää iäkkään henkilön omatoimisuutta. Kuljetuskäytännöt tulisi saada toimiviksi. Yleistä kuntoutustiedotusta tulisi lisätä. Kuntoutuksen palvelujärjestelmä on monimutkainen, eivätkä edellä mainitut kehittämisehdotukset tule sitä yksinkertaistamaan.      



Kesälaitumille ”kevennystä”, grillipihvin kyytipojaksi
Itämainen kasviswokki

2 sipulia, 1 purjo
2 valkosipulin kynttä
1 rkl öljyä
2 porkkanaa
pieni kukkakaali
2 paprikaa
200 g herkkusieniä
1/2 dl pähkinärouhetta
2-3 rkl soijakastiketta
1 rkl maissitärkkelystä
1 dl vettä

Suikaloi sipulit ja pehmennä niitä öljyssä. Lisää suikaloidut ja paloitellut kasvikset. Kuumenna ainekset ja ripottele päälle maissitärkkelys. Mausta soijakastikkeella. Lisää 1 dl vettä. Anna hautua wokissa kannen alla 5-10 minuutin ajan. Koristele paahdetuilla siemenillä tai pähkinöillä. Voit myös kypsentää kasvikset erikseen pienissä erissä sopivan kypsiksi. Kuumenna kaikki yhdessä ja tarjoa heti.

Lähetä e-kortti
 

Www-toteutus: Web Fellows Oy