KEY lausui Terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä
Valmisteilla oleva lakiuudistus, jossa kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään uudeksi terveydenhuoltolaiksi, pyrkii vastaamaan yhteiskunnasta nouseviin palvelujärjestelmän uudistamishaasteisiin. Tarkoituksena on edistää terveyttä, kaventaa terveyseroja, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä sekä edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta.

Toimivan ja taloudellisen terveydenhuollon edellytyksenä on hyvä perusterveydenhuolto, jonka vahvistaminen, yhteistyö sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa sekä palvelurakenteen uudistaminen on tärkeää. KEYn mielestä on hyvä, että sekä kansanterveystyön että erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on peruskunnilla. Lain lopulliseen esitykseen tulisi sisällyttää arviointi uudistuksen vaikutuksista myös kuntien talouteen.
 
Asiakkaan valinnanvapaus ja hoidon jatkuvuus. Asiakkaan valinnanvapaus yli kuntarajojen lisääntyy. On hyvä, että jokaisella on oikeus valita terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa häntä tutkitaan ja hoidetaan. Perusterveydenhuollon tulee kuitenkin koordinoida hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta ja jatkuvuutta. Pitkäkestoista hoitosuhdetta korostetaan mm. siten, että asiakkaalla on mahdollisuus valita hoitava lääkäri. Valinnanvapauden tulisi koskea myös muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Yhteistyö. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on lähtökohta hyvälle hoidolle ja kuntoutukselle. Tämä koskee erityisesti moniongelmaisia asiakkaita. Saumattoman yhteistyön ja siihen olennaisesti kytkeytyvän eri toimintayksiköiden välisen tiedonsiirron toteutuminen on erittäin haasteellista, jota lisää se, että terveydenhuolto järjestetään aikaisempaa suuremmissa ja monitoimijaisissa yksiköissä. Esityksestä ei selviä, miten konkreettisesti yhteistyön onnistumista on suunniteltu seurattavan. Oikean ja hoidon kannalta tarpeellisen tiedon kulku terveydenhuoltojärjestelmässä asiakkaiden suostumuksella on tärkeää.

Hoitoon pääsy ja lähipalvelut. On hyvä, että lakiin on kirjattu hoitoon pääsyn aikarajat. Hoidon toteutuksessa on kuitenkin viiveitä. KEYn mielestä myös velvoite toteuttaa hoito sovituissa aikarajoissa tai laiminlyönnin seuraukset tulisi kirjata lakiin.
Uudet sairaanhoito- ja terveyspiirit merkitsevät aikaisempaa suurempien toimintayksiköiden toiminnan organisointia. Yksittäisen kuntalaisen palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävän pieniä ja lähellä asiakkaita sijaitsevia toiminnallisia perusyksiköitä.

Kuntoutus. On tärkeää, että iäkkäiden henkilöiden ja ikääntyvien vammaisten tai pitkäaikaissairaiden kuntoutus järjestetään kuntoutuksen tarvetta vastaavalla tavalla. Lakiluonnoksessa kuntoutuksen asema asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäjänä ja edistäjänä on riittämätön. Erityisesti vanhusten ja vammaisten henkilöiden mahdollisuus tarvitsemaansa kuntoutukseen jää epäselväksi.

Lakiehdotus ei muuta nykyiseen, varsin epäselvään tilanteeseen verrattuna kuntien ja Kelan järjestämis- ja rahoitusvastuita lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Lakiluonnoksesta ei selviä, miten kunnat konkreettisesti huolehtivat vanhusväestön toimintakykyä edistävistä kuntoutuspalveluista. Kokonaan avoimeksi jää, miten sairaanhoitopiirit järjestävät asiakkaiden tarvitseman erikoissairaanhoitotasoisen kuntoutuksen. Tästä olisi laadittava selkeä säännös lakiin.

Lisätietoja lakiuudistuksesta löytyy STM:n sivuilta


Kirjoittaja: Oili Harri-Lehtonen
Kehittämispäällikkö, TtL
KEY Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry
gsm 040 5498842
etunimi.sukunimi@keynet.fi

 



KEY on mukana Invalidiliiton CP-vammaisten ikääntymistä kartoittavassa projektissa
Projektin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä CP-vammaisten nuorten ja aikuisten tuen tarpeista, ammatillisten suunnitelmien ja reittien haasteista, kuntoutuspoluista ja ikääntymisen haasteista. Tavoitteena on kehittää ohjautumismalleja eri kuntoutusmuotoihin, jonka turvin CP-vammaisten nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden hyvinvointi ja toimintakyky voidaan turvata elämän eri vaiheissa. RAYn avustama projekti päättyy vuonna 2010.

Kohderyhmät ja toteutus
Projektin kohderyhmänä ovat CP-vammaiset nuoret, aikuiset ja ikääntyvät ja heidän omaisensa sekä kuntoutusalan ammattilaiset. Projektissa tuotetaan eri kohderyhmille suunnattua opas-, tiedotus- ja koulutusmateriaalia ja järjestetään koulutusta.

1. osahankkeessa: CP-vammaisille nuorille ja opintojen ohjaukseen luodaan ohjaus- ja toimintamalli peruskoulun ja jatkokoulutuksen väliseen siirtymävaiheeseen.

2. osahankkeessa: Kehitetään kokemus- ja asiantuntijatiedon avulla CP-vammaisen aikuisten kuntoutukseen ohjautumisen polkumallia sekä lisätään terveydenhuollon ja kuntoutuksen eri ammattiryhmien asiantuntemusta ja verkostoitumista.

3. osahankkeessa: Lisätään tietoa CP-vammaisten ikääntymiseen liittyvistä erityiskysymyksistä.

Oili Harri-Lehtonen KEYstä vetää 3. osahankkeen sekä ohjaa kirjallisuuskatsauksen toteutuksen. Julkaistuista tutkimuksista kerätään tietoa CP-vammaisen henkilön ikääntymisprosesseista, toimintakyvyn muuttumisesta sekä interventioiden vaikuttavuudesta. Vuosina 2009-2010 toteutettavassa empiirisessä kartoituksessa kerätään tietoa aikuisten ja ikääntyneiden CP-vammaisten henkilöiden hyvinvoinnista, toimintakyvystä sekä palvelu- ja kuntoutustarpeista.

Vuonna 2008 KEYllä on 16 jäsenyhteisöä, joista kustakin on nimetty yksi tai useampi yhdyshenkilö yhteistyön, tiedottamisen ja muun tarpeelliseksi koettavan jäsenten välisen yhteistoiminnan edistämiseksi ja helpottamiseksi.

Yhteystiedot:
Tiina Airaksinen, projektipäällikkö
GSM 040 8257904
tiina.airaksinen(at)invalidiliitto.fi

Oili Harri-Lehtonen, kehittämispäällikkö
GSM 040 5498842
oili.harri-lehtonen(at)keynet.fi
 
Lue lisää Invalidiliiton cp-projektista




Koulutuspäivä kuntoutuspalvelujen tuotteistuksesta ja kustannuslaskennasta
Kuntoutuksen edistämisyhdistys järjestää 12.2.2009 ensisijaisesti jäsenyhteisöille suunnatun koulutuspäivän Kuntoutuspalvelun tuotteistus ja kustannuslaskenta. Kouluttajina ovat erityisasiantuntija Tupu Holma ja johtaja Vesa Voutilainen. Ohjelma sisältää myös käytännön harjoittelua. Liitelinkkinä on ohjelma, josta ilmenevät ilmoittautumisohjeet ja koulutukseen liittyvät tarkemmat tiedot.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Aulikki Viippola
etunimi.sukunimi@keynet.fi
gsm 050 5665802

Koulutuspäivän ohjelma




Vanhuksen koti keskellä kaupunkia –projekti
Laatua vanhuksen elämään omassa kodissa
Ikäinstituutissa on alkanut RAYn rahoituksella kolmivuotinen Vanhuksen koti keskellä kaupunkia –projekti (2008-2010), jonka tavoitteena on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja arkiselviytymistä. Hanke toteutetaan Helsingin ydinkeskustassa, Kampinmalmin alueella.

Projektissa luodaan edellytyksiä liikkumiskyvyltään heikentyneiden ja muistisairauden alkuvaiheessa olevien vanhusten osallistumiselle, toiminnalle ja toimijuudelle kaupunkiympäristössä sekä kehitetään laaja-alaista ja voimavaralähtöistä toimintakyvyn arviointi- ja tukimallia. Ulkona liikkumisen edistäminen, kotona asumisen tukeminen ja verkostomainen toimintatapa ovat keskeisiä lähtökohtia projektissa.

Projektin ensimmäisessä vaiheessa selvitetään alueella asuvien 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden laaja-alaista toimintakykyä, arkiselviytymistä ja toimintaa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä kyselyllä. Projektin toisessa vaiheessa osalle vanhuksista tehdään tarkempia toimintakyvyn arviointeja haastatellen heitä sekä  mittaamalla heidän fyysistä toimintakykyään. Projektin kolmannessa vaiheessa tehdään laaja-alaisen arvioinnin perusteella yksilöllisesti räätälöityjä tukiohjelmia ja seurataan niiden merkitystä toimintakyvyn ja arkiselviytymisen tukena.

Lisätietoja projektista antavat:
Pertti Pohjolainen, LitT, dosentti
Sirkkaliisa Heimonen, PsT
etunimi.sukunimi(at)ikainst.fi

Ikäinstituutin verkkosivuille




Elonpolkuja-verkosto
Lyhyt yhteenveto Elonpolkuja-verkoston toiminnasta
Elonpolkuja -verkosto edistää perusperiaatteensa mukaan ikäihmisten terveyden ylläpitoa, toimintakykyä ja itsenäistä kotona selviytymistä. Toimintamuotoina ovat avoimet, ikäihmisille suunnatut tapahtumat sekä virkistystapahtumat vanhustyötä tekeville. Haasteena näen aktiivisen ikääntymisen teemat ja periaatteet.

Osana tuotantoalueille hajautettua Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikköä Elonpolkuja -yhteistyöverkosto on tehnyt vuonna 2008 ennakoivan ja ennalta ehkäisevän vanhustyön verkostotyötä kooten toimimaan yli 70 eri yhteistyötahoa.

Vuoden 2008 teema on ”Iloa ja vireyttä liikkumalla 2008”.
Vuoden aikana Elonpolkuja-verkoston tapahtumissa on liikkunut lähes 7.000 ikäihmistä. Uusiutuneissa Elonpolkuja -verkoston tapahtumissa on viihtynyt myös seniorien perheenjäsenet, lapset ja lapsenlapset. Välillisesti, yhteisöjemme kautta n. 15–20.000 Tamperelaista on Elonpolkuja-verkoston toimintojen ja tiedotuksen piirissä.

Tärkeä osa toimintaa on ollut yhdessä Tampereen ev.lut. seurakunnan vapaaehtoistyön keskuksen, Mummon Kammarin kanssa toteutettu, vuonna 2006 alkanut Leskien Klubi toiminta, jossa vertaistukeen perustuen hiljattain leskeytyneet tamperelaiset ovat löytäneet tukea. Tilaisuuksissa on ollut 3 kertaa kuukaudessa n. 50 puolisonsa menettänyttä ja uusia leskiä löytää toiminnan pariin kasvavalla tahdilla.

Vuoden 2008 Elonpolkuja -verkoston kehittämispäivien aiheena on kerrata verkoston perusperiaatteita ja voimavaralähtöisen ajattelun ja kumppanuuden teoriaa.

Yhteisesti sovittuina toiminnan tavoitteina ovat edelleen:

• kehittää ja lisätä ikäihmisten toimintakykyä edistävää ja ylläpitävää toimintaa, erityisesti liikuntaa toimintakyvyn osana
• edistää ikäihmisten psyykkistä ja sosiaalista vireyttä sekä yleistä aktiivisuutta
• saattaa ikäihmisten parissa työskentelevät toimijat Tampereella entistä parempaan yhteistyöhön
• edistää kuntouttavan työotteen omaksumista vanhustyössä

Käytännön toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen tapahtuu työryhmissä. Haasteena koen jäsenyhteisöjen aktivoimisen. 35 toimijaa 70:tä on aktiivisia toimijoita ja toimintaa tiivistämällä ja jäsenyhteisöjä sitouttamalla saamme ”vapaamatkustajatkin” mukaan käytännön toimintaan.

Tärkeä osa verkoston toimintakykyä ylläpitävässä ajatusmallissa ovat tapahtumat. Verkoston yhteiset tapahtumat ovat tarjonneet mukana oleville yhteisöille mahdollisuuden esitellä toimintamuotojaan. Eläkeikäisten oma kulttuurituotanto on ollut tapahtumien ohjelman runkona. Vanhustyön ammattilaisille suunnatussa vuosittaisessa ”Kohti itsenäistä vanhuutta” -seminaarissa on ollut asiantuntijoita alustajina kunkin vuoden teemasta. Lisäksi ohjelmassa on kiinnitetty huomiota ajankohtaisiin aiheisiin.

Monipuolisella tiedotuksella on parannettu aktiivisen vanhusväestön mahdollisuuksia saada ajankohtainen ja oikea tieto erilaisista palveluista sekä liikunta- harrastus- ja virkistysmahdollisuuksista. Internet-tiedotuksella pyritään madaltamaan kynnystä sähköisen viestinnän käyttöön verkoston jäsenistössä. Haasteena ovat ne koteihin jäävät syrjäytyneet ikäihmiset, joiden tavoittamiseksi tarvittaisiin henkilökohtaisen kontaktin luominen.

Elonpolkuja verkostossa on eri yhteisöjen ja yhdistysten resurssien yhdistämisellä saatu aikaan monia sellaisia toimintoja, johon yhden tahon resurssit eivät yksin olisi riittäneet.

Kirjoittaja:
Pekka Pälmä
Yhteyssihteeri, geronomi- AMK
Elonpolkuja-verkosto
Tampereen kaupunki

Elonpolkuja- verkoston verkkosivulle




SosiaaliporrasRAI-hanke 2007-2009
Gerontologisen sosiaalityön porrastettu palvelutarpeen arviointi avohuollossa
Kaksivuotisessa ns. porrashankkeessa kehitetään vanhusten avohuoltoon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä portaittaista alkuarviointilomaketta. Näin tahdotaan edistää muun muassa palveluiden vertailtavuuden ja vaikuttavuuden seurantaa.

Hankkeen tavoitteena on muun muassa kotona asuvien sosiaalihuollon asiakkaiden toimintakyvyn arvioinnin RAI- pohjainen työväline, yhteinen päätöksentekomalli ja mahdollinen yhteinen tietopohja sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Nyt kehitteillä oleva SosiaaliporrasRAI- lomake perustuu Kanadassa kehitettyyn Contact Assessment (CA)- lomakkeeseen, joka puolestaan pohjaa kotihoidon RAI- lomakkeeseen.

Porrashankkeessa kehitetään erityisesti sosiaalista elämän tilannetta kartoittavia aihealueita laajemmin kuin tähän asti on esimerkiksi muissa RAI –järjestelmän lomakkeissa. Arviointilomaketta kehitetään siten, että se toimii seulana, jonka tarkoituksena on tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa oleva avun ja tuen tarve, jotta voidaan tehdä tarpeelliset jatkoselvittelyt ja tarjota oikeat palvelut ja tuki sekä samalla ehkäistä suurempaa avun ja tuen tarvetta.

Asiakastyön systemaattinen dokumentointi on tärkeä tapa tehdä gerontologista sosiaalialan työtä näkyvämmäksi. Niinpä kehittelytyössä on hyödynnetty tutkimustiedon lisäksi sosiaalityöntekijöiden ja omaishoidon sosiaaliohjaajien kokemuksellista ja hiljaista tietoa. Porrashankkeessa on kaksi pilotointivaihetta, joihin osallistuu Helsingin ja Vantaan työntekijöitä.
 
RAI (Resident Assessment Instrument)- järjestelmä on kansainvälinen lähinnä vanhusasiakkaiden hoidon ja palveluiden laadunparannus- ja tehostamisjärjestelmä sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä kaikille palvelurakenteen tasoille (työntekijät, suunnittelu, johto, päättäjät). Järjestelmä sisältää muun muassa kotihoidon, laitoshoidon ja psykiatrisen hoidon arviointiin laaditut lomakkeet.

Kirjoittaja:
Tarja Helameri
Projektikoordinaattori,VTM
Hallinto- ja kehittämiskeskus
Kehittämispalvelu
Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto

SosiaaliporrasRai-hanke


Seniori-info
S-infon sosiaalineuvojat vastaavat seniorineuvonnasta S-infon yhteydessä toimivassa Seniori-infossa. Neuvonnassa pyritään konkreettisesti auttamaan sekä puhelimitse että paikan päällä yhdessä keskustellen ilman ajanvarausta. Infossa voi asioida myös nimettömästi. Neuvontapisteessä on myös mahdollisuus omatoimiseen tiedon etsimiseen Internetistä.

S-info/ Seniori-info
Avoinna arkisin p. (09) 310 44556 klo 8.15 – 16
Käyntiasiakkaat klo 10 - 16
Salomonkatu 21b
00100 Helsinki

Seniori-info




Joulupukki läpäisi terveystarkastuksen
Suomen Lapissa sijaitseva Joulupukin päämaja on julkistanut Joulupukin terveydentilaa koskevan lääkärinlausunnon.

Lausunto Joulupukin terveydentilasta kertoo, että oikea Joulupukki on iästään huolimatta nuorekas, ja askel on pitkä ja reipas. Hänen terveydentilansa on erittäin hyvä, eikä siinä ole todettu muutoksia vuoden aikana. Joulupukilla on hyvä sydän, näkökyky on tarkka ja kuulo täyttää tonttujen kuuntelemiselle asetetut vaatimukset. Hän on siis kaikin puolin valmis jouluajan tärkeisiin tehtäviinsä.

Tutkimuksen suoritti Lapin keskussairaalassa erikoistuva kirurgian lääkäri Eija Suorsa. Hänen lisäkseen Joulupukin terveydentilan selvittämiseen on osallistunut Napapiirin tonttulogian erikoislääkäri.

Joulupukki kertoo hyvän kuntonsa salaisuuden olevan riittävä lepo ja maukas joulupuuro. Hän muistuttaa, että reippaan tonttujoukkonsa ansiosta hänellä on kiireen keskelläkin aina aikaa ottaa vastaan vieraita Suomen Lapissa.

Lähde: Lapin Markkinointi Oy, viestintäjohtaja Hanna Baas.




Kuntaliiton joulukalenteriin

Onko Duodecimin verkkosivusto sinulle tuttu? Käy tutustumassa ja lukemassa mm. Uutispalvelu Duodecimia
Siirry sivustolle

Lue uutisia ja katso tapahtumia
KeyNet, Ajassa

Tervehdi ystävää!
Lähetä e-kortti

 

Www-toteutus: Web Fellows Oy