 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
 |
|
 |
 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
 |
 |
 |
  Ikäihmisten omatoimisuuden säilyminen ja omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään ovat valtakunnallisia tavoitteita ja suuria haasteita sekä kunnille että järjestöille. Toimintakyvyn ylläpitämiseen kohdennetut resurssit tulisikin suunata mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Laajoja ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseen ja edistämisen kohdennettuja valtakunnallisia ja paikallisia projekteja ja hankkeita on parhaillaan meneillään useissa järjestöissä ja kunnissa. Toukokuun lopppuun mennessä haetaan Raha-automaattiyhdistyksen uusia projektirahoituksia ja kesäkuun 15 päivä päättyy Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen hankerahojen hakuaika vuodelle 2007. Rahoituksen järjestyminen on edellytys projektin ja hankkeen käynnistymiselle sekä kehittämistoiminnalle. Mutta pelkän rahoituksen saaminen ei silti takaa onnistunutta projektia/hanketta. Rahallisten resurssien lisäksi tarvitaan lisäksi mm. verkostoitumista, yhteistyötä, innovatiivisuutta sekä teknologian hyödyntämistä. Järjestöjen projektit tähtäävät pääsääntöisesti uusien toimintojen ja työmentelmien kehittämiseen. Ne ovat oivallisia "alustoja" kun halutaan kokeilla jotakin uutta, kenties vasta ajatuksen tasolla olevaa ideaa käytäntöön. Heittäytymällä rohkeasti vähän tuntemattomallekin alueella saadaan usein aikaiseksi jotakin uutta ja innovatiivista toimintaa. Verkosto- ja yhteistyö ovat usein sitä "näkymätöntä" työtä, jota ilman ei kuitenkaan projektit ja hankkeet etene ja toteudu. Yhteistyö ja resurssien hyödyntäminen tuovat lisää voimavaroja ikäihmisille suunnattuun toimintaan. Toivotan täten kaikille lukijoille ja yhteistyökumppaneille innovatiivista kevättä sekä hedelmällistä yhteistyötä!  Aulikki ViippolaProjektisuunnittelija Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry   TERVEYSLIKUNTA ON NYT MUODISSA – TARVITAANKO EHKÄISEVÄÄ KUNTOUTUSTA? Nyt vannotaan terveysliikunnan nimeen ainakin, kun tarkastelee hankkeita, joita Raha-automaattiyhdistys rahoittaa iäkkäiden ihmisten kotona asumisen ja toimintakyvyn säilymiseksi. Vuonna 2005 käynnistyi Ikäinstituutin koordonoimana Voimaa Vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelma, joka lisää erityisesti kotona asuvien ikäihmisten, heidän läheistensä ja hyvinvoinnin ammattilaisten tietämystä ja kokemusta voima- ja tasapainoharjoittelusta.  www.voimaavanhuuteen.fiToimintakyky on muutakin kuin lihasvoimaa ja tasapainon hallintaa Toimintakyvyllä on fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Yhtä niistä ei voi erottaa erilliseksi ja toisista osa-alueista riippumattomaksi, sillä muutos yhdellä alueella vaikuttaa aina myös muihin. Ikäihmisen toimintakyvyssä keskeistä on suoriutuminen arkielämän vaatimuksista. Sillä tarkoitetaan elämän kuluessa kehittyneitä toiminnallisia ja kokemuksellisia hallintakeinoja ja strategioita, joilla yksilö on pyrkinyt ratkaisemaan mm. erilaisia ongelmatilanteita. Toiminta ei ole koskaan siis vain sosiaalista, psyykkistä tai ruumiillista vaan näiden systeemisesti eritasoisten säätelyjärjestelmien monimutkainen ja kokonaisvaltainen yhteistuotos. Keho, mieli ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Toimintakyky vaihtelee ikääntymisen mukanaan tuomien muutosten ohella sen mukaan, miten toimintakyvyn eri osa-alueita kehitetään ja ylläpidetään. Elämän eri vaiheissa haasteet arkielämästä selviytymiselle ovat erilaisia. Toimintakykyinen ikäihminen vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa, asettaa elämälleen tavoitteita ja pyrkii niihin. Ollakseen toimintakykyinen on myös pystyttävä ajattelemaan kriittisesti omaa elämää yhteisössä, yhteiskunnassa ja organisaatioissa sekä mahdollisuuksia toimia niissä. Toimintakykyinen ihminen tekee lähiyhteisönsä tietoiseksi omista tarpeistaan ja kykenee luomaan sosiaalisia malleja yhteiskunnan ja sen jokapäiväisen toiminnan osaksi. Edellä oleva kiemurainen ajatuksenkulku päätyy yksinkertaiseen pohdintaan siitä, voiko ikäihmisen toimintakyky säilyä vain voima- tai tasapainoharjoittelun avulla vai tarvitaanko sittenkin myös jotakin muuta. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi terveysliikuntaa... Liikuntalain (1054/1998) tarkoituksena on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä liikunnan avulla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Tietoa liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista on ollut jo pitkään, mutta vasta viime aikoina näkökulma on laajentunut sairauksien tutkimuksesta psyykkisten, sosiaalisten ja henkisen hyvinvoinnin hyötyjen tunnistamiseen. Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja terveyskuntoon (Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. 2004. Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö. STM:n oppaita 2004:6). Terveysliikunta tuottaa terveydellisiä hyötyjä mutta ei aiheuta haittoja. Tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. Niiden avulla pyritään rakentamaan ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä edistämään toimintakykyä. Terveysliikunta käsittää kaikki toistuvat fyysisen aktiivisuuden muodot, joita ovat esimerkiksi hyötyliikunta, ammattiin ja työtehtäviin sisältyvä liikkuminen, ulkoilu ja muu vapaa-ajan harrastusliikunta. Parhaiten liikunta edistää terveyttä elämäntapana. Edellytyksiä fyysiselle aktiivisuudelle luodaan, kun liikunta on olennainen osa terveys-, liikenne-, sosiaali-, ympäristö-, nuoriso- ja koulutuspolitiikkaa sekä maankäytön suunnittelua. Liikunta tulisikin ymmärtää yhdeksi peruspalveluksi, jota tulee kehittää eri hallinnonalojen yhteistyönä. Laadukkaasti toteutettuna ikäihmisille suunnattu ohjattu terveysliikunta on monipuolista, turvallista, toimintakykyä kehittävää, itsenäisyyteen kannustavaa, oma-aloitteisuutta ja rohkeutta ylläpitävää sekä hyvää mieltä tuottavaa. Toimintakykyä edistävä liikunta on usein toistuvaa, säännöllisesti jatkuvaa sekä kuormittavuudeltaan ja määrältään sopivaa ja riittävää. Tällainen liikunta vastaa toteuttajansa fyysistä kuntoa, motorisia taitoja, motivaatiota ja kiinnostuksen kohteita eikä sisällä vammautumisen vaaraa. ...vai ehkäisevää kuntoutusta? Ehkäisevä ja varhaisvaiheen kuntoutus on suunnitelmallista, voimavaralähtöistä ja ikäihmisen muuttuneisiin elämäntilanteisiin joustavasti reagoivaa moniammatillista toimintaa. Iän karttuessa omasta kunnosta ja terveydestä huolehtimisen vaikutus toimintakykyyn tiedostetaan, toimintakyvyn rajoittumista uhkaavat tilanteet ennakoidaan ja niihin reagoidaan hyvissä ajoin. Kuntoutuksessa korostetaan kokonaisvaltaisuutta. Tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen, rajoittumisen ehkäiseminen tai heikkenemisen hidastaminen. Kuntoutus on aina ikäihmisen ja hänen lähiympäristönsä muutosprosessi, joka voidaan nähdä myös kasvu- ja oppimisprosessina. Siinä asiantuntijan roolina on toimia asiakkaansa valmentajana. Kuntoutus on tavoitteellista yhteistyötä ja se voi olla yksilö- tai ryhmäkohtaista, lyhytkestoista tai läpi elämän kestävä ja eri vaiheita sisältävä laaja-alainen prosessi. Kuntoutus voi sisältää toimenpiteitä, joiden avulla pyritään saavuttamaan tai palauttamaan toimintoja tai kompensoimaan jonkin toiminnon menetystä tai puuttumista tai toiminnallista rajoitusta. Kuntoutus on myös spesifejä kuntoutuskäytäntöjä ja –menetelmiä osaavaa ja kehittelevää toimintaa esimerkiksi fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Ehkäisevässä kuntoutuksessa tuetaan ja vahvistetaan ikäihmisen ja hänen lähiympäristönsä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja ja toimintaedellytyksiä. Yhdessä ihmisen kanssa etsitään elämänhallinnan keinoja tilanteessa, jossa mahdollisuudet sosiaaliseen selviytymiseen ovat uhattuina tai heikentyneet. Lähtökohtana ovat ikäihmisen elämäntilanne ja -historia, tarpeet, roolit, voimavarat ja identiteetti, joista nousevat kuntoutuksen yksilölliset tavoitteet. Veteen piirretty viiva? Mihin sitten päättyy terveysliikunta ja mistä alkaa ehkäisevä kuntoutus? Ammatillisen toiminnan, kulttuurin, hyvinvoinnin edistämisen, hoidon, kuntoutuksen ja terveysliikunnan keinot ja toimintatavat kietoutuvat usein yhteen. Terveysliikunta ja ehkäisevä kuntoutus tähtäävät molemmat ikäihmisten liikkumis- ja toimintakyvyn säilymiseen ja siirtää mahdollisten muiden palveluiden tarvetta tuonnemmaksi. Rajanveto voi olla vaikeaa eikä edes välttämätöntä, mutta yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan saumattomien palveluketjujen varmistamiseksi. Olen vakuuttunut siitä, että palvelu-, kuntoutus- ja liikuntatarpeen arviointi ja ´täsmä´ interventioiden oikea kohdentaminen oikeassa elämäntilanteessa kannattaa, mutta se edellyttää sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimien palvelujärjestelmältä herkkää ja nopeaa reagointia sekä tiivistä ja verkostomaista yhteistyötä. Terveysliikunnan kehittämisen rinnalla tulee myös ehkäisevän kuntoutuksen tuomintamuotoja ja yhteistyömalleja kehittää julkisen rahoituksen tuella.  Kirjoittaja:Oili Harri-Lehtonen Projektipäällikkö, TtL Kuntoutuksen edistämisyhdistys  Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen nettisivuilta löytyy Ikäihmisten kuntoutusneuvolan kehittäminen projektissa tuotetut julkaisut, arviointiraportit ja opinnäytetyöt pdf- versioina www.kuntoutukseney.fi1. Voimavaroja etsimässä, Ikäihmisten kuntoutusneuvola 2. Ryhmätoimintojen TOP 5 ikäihmisten kuntoutusneuvolassa   VOIMAA
VANHUUTEEN HELSINGISSÄKansallinen ikääntyneiden terveysliikuntaohjelma VOIMAA VANHUUTEEEN käynnistyi vuonna 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Ohjelman rahoitus siirtyi Raha-automaattiyhdistykselle vuoden 2005 alusta ja jatkuu vuoteen 2009 asti. Toteutettava ohjelmakokonaisuus käsittää yhden koordinoivan hankkeen sekä noin 40 paikallista eri puolilla maata toteutettavaa hanketta. Koordinoinnista ja ohjelman sisällöstä vastaa Kuntokalliosäätiön Ikäinstituutti. Vuonna 2005 käynnistyi 12 ja vuonna 2006 käynnistyi 13 kolmivuotista hanketta. Vuonna 2007 otetaan ohjelma kokonaisuuteen vielä suurin piirtein sama määrä uusia hankkeita. Ohjelmassa mukana olevat hankkeet on valittu RAY:lle osoitettujen projektihakemuksista. Voimaa Vanhuuteen ohjelmalla on erillinen johtoryhmä sekä ohjausryhmä, joka koostuu monipuolisesti alan erityisasiantuntijoista. Voimaa Vanhuuteen ohjelma toteutuu myös Helsingissä. Ohjelmaan on valittu mukaan 5 paikallishanketta, joiden avulla pyritään toteuttamaan kansallisen ohjelman tavoitteita eli lisäämään ikääntyneiden lihasvoimaa ja tasapainoa sekä sosiaalisia kontakteja. Kohderyhmänä ovat yli 75- vuotiaat, huonokuntoiset tai syrjäytymisvaarassa olevat vanhukset. Tavoitteiden avulla vahvistetaan kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Samalla pyritään luomaan pysyviä verkostoja ja takaamaan hankkeiden aikana syntyneiden hyvien käytäntöjen siirtyminen pysyviksi. Mukana olevat helsinkiläiset hankkeet ovat: HELSINGIN ALZHEIMER-YHDISTYS RY Dementoituneiden ja omaishoitajien kuntouttavan kuntosaliryhmän käynnistämiseen (2005-2007) ITÄ-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ HELY RY Kuntouttavaan toimintaan ikäihmisille (Vaivoista vireyteen- Kuntoillen kivaksi, 2005-2009) KALLIOLAN SENIORIPALVELUSÄÄTIÖ Ikäihmisten terveysliikuntaan (Ryhmästä terveyttä ja iloa) (VOIMAA VANHUUTEEN-ohjelma) (2006-2008) KANTTI RY Vanhusten kotona asumisen turvaamiseen fyysistä kuntoa parantamalla (Kunnon Ilo) (2005-2008) VANHUSTEN PALVELUTALOYHDISTYS RY Ikäihmisten alueellisen terveysliikuntamallin kehittämiseen (Lisäaskelia liikunnasta) (VOIMAA VANHUUTEEN OHJELMA) (2006-2008) Tiedustelut Hilppa Tervonen, RAY avustusvalmistelija puh. 09- 437 02 310 hilppa.tervonen@ray.fi PAAVO-avuntarpeen itsearviointimenetelmä ikäihmisille, liikuntavammaisille ja mielenterveyskuntoutujille  Asiakaslähtöisyydestä
ja tasa-arvoisuudesta on puhuttu jo pitkään sosiaali- ja
terveysalalla, mutta kuinka se näkyy käytännössä? Onko
asiakaskeskeisyys todella toteutunut niin kuin se on kirjattu
lakeihin ja suosituksiin? Mitä aito asiakaslähtöisyys on ja kuinka
sitä voidaan toteuttaa käytännössä?Mikä PAAVO? • PAAVO- avuntarpeen itsearviointimenetelmä on osoitteessa www.paavo.fi toimiva verkkopalvelu, jonka välityksellä asiakas arvioi omaa avuntarvettaan kotona ja kodin ulkopuolella toimiessa. • PAAVOn avulla asiakas käy läpi arkea kohta kohdalta. Asiakkaalta kysytään, millaisia tilanteita hänelle tulee vastaan kotona ja kodin ulkopuolella ja millaista apua/tukea asiakas näissä tilanteissa tarvitsee. • Arvioinnin jälkeen asiakas saa avuntarpeestaan graafisen yhteenvedon, jolla hän voi todentaa ja perustella avuntarvetta palvelujen maksajalle ja tuottajalle esimerkiksi hoito- ja palvelusuunnitelmapalaverissa. • PAAVO toimii myös asiakkaan "itseymmärryksenvälineenä" eli auttaa oman elämän tarkastelussa, lisää elämäntilanteen ymmärtämistä, laajentaa sen näkymiä sekä mahdollistaa uusia ratkaisuvaihtoehtoja. Vuorovaikutus, voimaantuminen ja asiakaslähtöisyys – PAAVOn hyödyt • PAAVO on sekä vuorovaikutustilanne (dialogi) että kaksisuuntaista tiedottamista. Sen avulla asiakas saa tietoa ja voi samalla välittää omia tarpeitaan, toiveitaan ja kehittämisehdotuksiaan kunnalle tai muulle palvelujen järjestämisestä vastaavalle taholle. • Menetelmän avulla palveluja käyttävä asiakas on elämäänsä suunnitteleva aktiivinen subjekti, hän vaikuttaa omiin asioihinsa. Asiakas on tasavertainen henkilö, jolla on mahdollisuus osallistua palvelujansa koskevaan päätöksentekoon. • Palveluja käyttävän asiakkaan avuntarpeen arviointikokonaisuus tehostaa palveluja järjestävän tahon työtä. Palvelu-tai hoitosuunnitelmasta neuvoteltaessa on käytettävissä valmiiksi "pureskeltua tietoa" palveluja käyttävän asiakkaan avuntarpeista. Palvelujen järjestämisestä asiakkaan tarpeita vastaaviksi on näin helpompi neuvotella. • Samalla menetelmän käyttö valmentaa asiakasta palvelu-ja hoitosuunnitelmakäytäntöön. Palvelu-ja hoitosuunnitelman tulisi tukea pitkäaikaista, elämänkaaren mukaista ja kestävää, mutta samalla joustavasti toteutettavaa palvelukokonaisuutta. Parhaimmillaan suunnitelma voi auttaa yksittäistä palvelujen tarvitsijaa, kuntaa ja palveluiden toteuttajaa. • Palveluiden järjestämisen perustana on ihmisen oikeus asianmukaiseen palveluun ja tukeen. Asiakkaiden tulisi saada tarpeitaan vastaavia ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioittavia palveluita. Turvallisten ja toimivien ratkaisujen toteuttaminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä, tietoa, yhteistyötä ja riittäviä voimavaroja. • Palveluja saava henkilö on keskeinen osapuoli palvelujen suunnittelussa, koska kysymys on hänen elämästään. Tärkeää on, että asiakas tulee kuulluksi ja hän saa palvelua ymmärrettävästi. Asiakas voi itse kertoa avuntarpeensa, kunhan hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Invalidiliitto koordinoi, RAY rahoittaa Paavo on nelivuotinen (2003-2006) Invalidiliiton koordinoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama monitoimijainen verkostohanke. Hankkeeseen osallistuvat Invalidiliiton asumispalvelut Jyväskylästä ja Vaasasta, Invalidiliiton Järvenpään ja Jyväskylän koulutuspisteet, Asumispalvelusäätiö ASPA, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut, Kuntoutuksen edistämisyhdistys KEY, Terveyskylpylä Kivitippu, Vanhustyön keskusliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Kuntoutumisentuki Aila Törmänen, Koulutus- ja kehittämispalvelut Sirpa Kauppi ja Vantaan kaupunki. Stakes on mukana hankkeessa ohjausryhmässä ja eettisessä ryhmässä asiantuntijana. PAAVO jatkuu 2006 kehittämishankkeena ja on vuodesta 2007 alkaen julkisessa käytössä osoitteessa www.paavo.fi. Lisätietoja: Projektipäällikkö Paula Tapani Puh. 040 739 7949 paula.tapani@invalidiliitto.fi www.paavo.fi  Neuvontapalveluja
senioreilleIkäihmisten palveluohjausta tehdään eri tavoin lähes kaikissa kunnissa. Osa kaupungeista on perustanut erityyppisiä neuvontapisteitä, joihin asiakkaat ja heidän läheisensä voivat ottaa yhteyttä joko puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Senioreille on tehty myös omia internet-sivuja. Seniorineuvontapisteitä Suomessa Seniori-info Helsingissä Helsinkiläisten ikäihmisten, omaisten ja läheisten neuvontapiste Kampissa. Asiakkaat voivat soittaa tai tulla palvelupisteeseen käymään ilman ajanvarausta. Neuvonnasta saa tietoja kaikista ikääntyneiden palveluista Helsingin alueella ja palvelupisteessä voi käyttää tietokoneita omatoimiseen tiedonetsimiseen. Internet-sivuilla on runsaasti tietoa palveluista. Seniori-info Avoinna arkisin p. (09) 310 44556 klo 8.15 – 16 Käyntiasiakkaat klo 10 - 16 Salomonkatu 21b 00100 Helsinki www.hel.fi/seniorinfo Espoon Seniorineuvonta Neuvontaa ja ohjausta Espoon palveluista puhelimitse ja paikan päällä. Maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9 – 12 p. (9) 8163 0265 Työntekijä paikalla Laurea-ammattikorkeakoulun tiloissa ma, ti ja ke klo 13 – 15 Metsäpojankuja 3, 02130 Espoo Tampereen ikäpiste Ikäpiste on tamperelaisten ikäihmisten oma neuvontapiste. Neuvonnasta saa tietoa alueen palveluista, etuuksista, virkistysmahdollisuuksista sekä muista ikäihmisille tärkeistä asioista. Ikäpiste Aleksis Kivenkatu 18, Kelan talossa. Avoinna ma - pe 9 – 14. p. (03) 31465700. www.tampere.fi/ikapiste Turun Poiju Turkulaisen vanhusten tuki- ja kohtaamispaikasta saa neuvontaa ja ohjausta palvelujen käytössä. Poijussa on myös kahvila ja vapaaehtoistyöntekijöitä sekä tietokoneita asiakkaiden omatoimiseen tiedonetsintään. Poijussa järjestetään myös teematilaisuuksia. Poiju Humalistonkatu 7 Avoinna ma – pe 10 – 16 ja ke 10 – 18 p. (02) 2625669 PalveluSantra Lahti ja sen seutukunnat (Asikkala, Hollola, Heinola, Orimattila, ja Nastola) ovat perustaneet yhteisen palveluneuvontapisteen, jonka päätoimipiste sijaitsee Lahdessa, Rautatienkatu 15. Avoinna ma 10 – 18, ti – pe 10 – 15. Puh. (03) 728 3301 ja (03) 728 3302. www.palvelusantra.info Lohjan Palvelutori Lohjalla palveluneuvojan tavoittaa Monkolan asiakaspalvelupisteestä ja Matkailupalvelukeskuksesta puh. (019)369 4255 ja (019)369 4300 tai henkilökohtaisesti ajanvarauksella www.lohja.fi/palvelutori Seinäjoen Ikäkeskus – Vanhemman väen Valintatalo Eläkeikäisten palvelupiste, josta saa tietoa, neuvoja ja ohjeita yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ikäkeskus Puskantie 31A 60100 Seinäjoki avoinna ma – to 8 – 16, pe klo 8 – 14 p. (06) 414 4117 www.seinajoki.fi/ikakeskus Tuusulan Seniori-info Tuusulassa ikäihmisiä neuvotaan kerran viikossa, perjantaisin klo 9 – 12. puh. (09) 8718 3383 Koskenmäenpolku 4. Sähköposti seniori-info@tuusula.fi Jyväskylän Seniori-info Monipuoliset palvelusivut internetissä osoitteessa www.jyvaskyla.fi/seniori-info  Sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi yli 80-vuotiaille seitsemässä arkipäivässä Maaliskuun alusta jokaisella 80 vuotta täyttäneellä henkilöllä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin seitsemän arkipäivän kuluessa. Oikeus koskee myös iästä riippumatta kaikkia kansaneläkkeen erityishoitotuen saajia. Kiireellisissä tapauksissa arviointiin tulee päästä välittömästi. Sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnin piiriin kuuluvat sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, joita Helsingissä annetaan sekä sosiaalivirastossa että terveyskeskuksen kotihoidossa. Tarpeen arviointi koskee kaikkia sosiaaliviraston antamia palveluja, muun muassa omaishoidontukea, päivätoimintapaikkaa, asumispalveluja, laitospaikkaa, kuljetuspalveluja, asunnon muutostöitä ja toimeentuloturvaa. Lisäksi arviointi koskee terveyskeskuksen kotihoito-osaston kotipalvelua sekä kauppa-, ateria-, sauna- ja turvapuhelinpalvelua. Laaja-alaista sosiaalipalvelujen tarpeen arviointia voi pyytää henkilö itse tai hänen puolestaan omainen tai muu tilanteen tunteva henkilö. Arvioinnin tekee sosiaalivirastossa sosiaalityöntekijä ja terveyskeskuksessa kotihoidonohjaaja. Yhteyden voi ottaa puhelimitse, jolloin puhelun aikana asiakkaan tilanne selvitetään alustavasti. Varsinainen sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi tehdään pääsääntöisesti asiakkaan kotona yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. Käynnin aikana selvitetään perusteellisesti asiakkaan toiveet palveluista, hänen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakykynsä, asiakkaan sosiaalinen verkosto sekä selviäminen nykyisessä asunnossa ja asuinpaikassa ja mahdolliset asumiseen liittyvät ongelmat. Selvityksen lopputuloksena on arvio siitä, selviytyykö asiakas ilman palveluja tai jo saamiensa nykyisten palvelujen turvin. Mikäli tarvetta uusiin palveluihin on, haetaan niitä saman tien tai asiakas ohjataan hakemaan niitä. Asiakas saa arvioinnin kirjallisena. Palvelutarpeen arviointi ei kuitenkaan muuta kunnan velvollisuutta järjestää palveluja. Sosiaalihuoltolain muutoksella halutaan tukea ikäihmisten omatoimisuutta ja toimintakykyä sekä varmistaa, että he saavat apua ja tukea ajoissa. Tavoitteena on samalla täsmentää menettelytapoja, jotka liittyvät palvelujen hakemiseen, suunnittelemiseen ja päättämiseen. Lisätietoja sosiaalivirastosta: vanhuspalvelujohtaja Arja Peiponen puh. 310 43180, 0500 445523 sosiaali- ja lähityön päällikkö Tarja Kivekäs puh. 310 44450 terveyskeskuksesta: kotihoidon johtaja Anna-Liisa Lyytinen puh. 310 42660, 050 527 1010 Verkossa vanhuspalveluista Toimivan kodin uusittu näyttely on avattu Toimiva koti on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston esteettömän asumisen informaatiokeskus ja näyttely. Vuosittain vaihtuvassa teemanäyttelyssä painottuvat tänä vuonna dementia, istuminen ja lapset. Esillä on mm. dementoituneen henkilön kotona asumista tukevia apuvälineitä ja ratkaisuja. Tervetuloa tutustumaan näyttelyymme! Toimiva koti on avoinna ti - pe klo 10-16 ja lisäksi 1.10. - 30.4. ke klo 10-18 Toimiva koti Käpyläntie 13, 00600 Helsinki Puh. (09) 3108 0353 www.toimivakoti.fi   Mindex
–teknologiaVäestön ikääntyessä ja työn henkisen kuormittavuuden lisääntyessä vaatimukset ja uhat aivojen toimintakyvylle kasvavat. Mindex –teknologia vastaa kasvavaan tarpeeseen arvioida ja ylläpitää työikäisen ja jo eläkkeelle siirtyneen väestön henkistä hyvinvointia ja työkykyä. Ville Ojanen, FT, psykologi, ville.ojanen@cogiteq.fi, 041 535 84 61 Perustaja, tutkimusjohtaja, Cogiteq Oy Miksi Mindex? Neljäsosalla eurooppalaisista on jokin aivoperäinen sairaus. Tämä aiheuttaa n. 400 miljardin euron vuosikustannukset. Yli 70 % näistä on epäsuoria, työstä poissaolosta ja ennenaikaisesta eläkkeelle jäämisestä johtuvia. Ongelmaan on mahdollista tarttua laadukkailla, näyttöön perustuvilla ja asiakkaiden tarpeista lähtevillä terveydenhuollon teknologiaratkaisuilla. Myös eläkkeelle siirtyneet aktiiviset seniorikansalaiset ovat yhä kiinnostuneempia henkisen hyvinvointinsa seurannasta ja ylläpitämisestä. Miten Mindex toimii? Mindex on langattomalla päätelaitteella toteutettu, neuropsykologisiin reaktioaikatesteihin perustuva aivojen toimintakyvyn mittaus- ja seurantamenetelmä. Helppokäyttöinen Mindex –ohjelmisto asennetaan asiakkaan matkapuhelimeen. Menetelmällä voidaan selvittää muutoksia useilla kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueilla, esim. psykomotorinen nopeus, lähimuisti ja tarkkaavuus. Mittaus voidaan tehdä toistetusti, ajasta ja paikasta riippumatta. Tulokset lähetetään tietokantaan. Internet-pohjainen käyttöliittymä mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan.  Menetelmällä
voidaan selvittää henkilön tämänhetkinen kognitiivinen profiili ja
seurata muutoksia. Mittaus voidaan toteuttaa myös ryhmien, esim.
työryhmien tai organisaatioiden tasolla. Muutoksia arvioidaan
suhteessa omaan aikaisempaan suoritukseen tai ikäryhmän keskiarvoon.
Vertailuja voidaan tehdä myös ryhmien, olosuhteiden tai hoitojen
välillä. Miten voin hyödyntää Mindex –teknologiaa? Menetelmä soveltuu osaksi työhyvinvointi- ja kuntoutusohjelmia. Se mahdollistaa nykyisten palveluiden täydentämisen neurokognitiivisella tutkimuksella ja myös täysin uudenlaisten - tehokkaiden ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavien - palveluiden tuottamisen. Se sopii lähes kaikille omasta hyvinvoinnistaan ja henkisestä vireydestään kiinnostuneille. Jokainen käyttäjä saa Mindex –teknologian avulla yksilöllistä tietoa henkisestä vireydestään hyvinvointinsa edistämiseksi. Palaute kannustaa käyttäjää ylläpitämään hyviä toimintatapoja. Menetelmä soveltuu myös kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan. Cogiteq Oy on suomalainen lääketutkimus- sekä terveys- ja hyvinvointisektoreilla toimiva neuroteknologiayritys, joka kehittää aivojen toimintakyvyn mittaus- ja seurantamenetelmiä sekä ylläpito- ja kuntoutusohjelmia. Yritys toimii tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyössä Teknillisen korkeakoulun, HUS:n ja terveysteknologiayritys CRF Health Oy:n kanssa.  Ikäihmisten kurssi Kela (12 §) Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu ikääntyneille näkövammaisille, joiden toimintakyky on heikentynyt näönongelmien vuoksi. Tavoite Kurssin tavoitteena on arvioida näkövamman aiheuttamaa toiminnallista haittaa ja etsiä ratkaisuja kotona selviytymiseen. Sisältö Kurssi on kaksiosainen ja jaksojen välillä tehdään tarvittaessa kotikäynti. Sisältö koostuu näönkuntoutuksesta, päivittäistoimintojen harjoittelusta, ryhmäliikunnoista, luennoista ja vapaa-ajanohjelmasta. Kurssilla on tarvittaessa psykologin ja sosiaalityöntekijän tapaaminen. Henkilöstö Kaksi kuntoutusohjaajaa (fysioterapeutti ja liikkumistaidon/päivittäistoimintojen ohjaaja), kuntoutuslääkäri, näönkuntoutuksen työntekijät: silmälääkäri, optikko ja näönkäytönopettaja, tarvittaessa psykologi, sosiaalityöntekijä, neuropsykologi tai muu erityistyöntekijä. Paikka Palvelu- ja toimintakeskus Iiris Aika 19.4-28.4.2006, kuntoutujat 10 vrk, Kela nro 15305, jatkojakso 7.8.-11.8.2006, omaiset 7.8.-11.8.2006 26.7.-4.8.2006, kuntoutujat 10 vrk, Kela nro 15306, jatkojakso 16.10.-20.10.2006, omaiset 16.10.-20.10.2006 22.11.-1.12.2006, kuntoutujat 10 vrk, Kela nro 15307jatkojakso vuonna 2007, omaiset jatkojaksolla vuonna 2007 Yhteyshenkilöt Kuntoutuspäällikkö Leena Fahlenius, puh. (09) 3960 4450 Vs. kurssisihteeri Jari Gusev, puh. (09) 3960 4455 Kurssisihteeri Päivi Hiitelä, puh. (09) 3960 4469  Lähetä
e-kortti
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
