Aulikki Viippola
Projektisuunnittelija
Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry


Valtiontilintarkastajat huolestuneita vanhustenhuollon voimavaroista ja palveluiden laadusta

Eduskunta valvoo valtion taloudenhoitoa ja valtion talousarvion noudattamista. Tätä varten valitaan valtiontilintarkastajat, jotka antavat kultakin varainhoitovuodelta eduskunnalle kertomuksen. Viime vuotta koskeva kertomus on julkaistu joulukuussa 2006.

Raportin hyvinvointia koskevan osuuden painopiste on sosiaalipoliittisissa kysymyksissä, joista esiin nostetaan ihmisen arkipäivää koskettavat hoitotakuu, vanhustenhuolto ja lastensuojelu. Kun ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat monet yksittäiset valtiovallan ja kuntien ratkaisut, voivat huonosti valmistellut uudistukset ja niihin liittyvät toimeenpano-ongelmat rapauttaa luottamusta hyvinvointivaltion kestävyyteen. Vanhustenhuoltoa tarkastellaan kriittisesti ja kantaa otetaan erityisesti palvelutarjonnan kattavuuteen, laatuun ja asuinpaikasta johtuvaan eriarvoisuuteen sekä henkilöstön määrään.

Vanhustenhuollon tavoitteita ovat olleet laitospaikkojen vähentäminen, avopalvelujen kehittäminen ja ikäihmisten kotona asumisen tukeminen. Laitospaikkojen supistaminen on korvattu lisäämällä palveluasumista, mutta huonokuntoisia vanhuksia on hoitamassa liian vähän henkilöstöä eikä sen määrää ole pystytty lisäämään hoitotarpeen kasvaessa.

Avopalveluiden tarjonta on supistunut. Kodinhoitoavun kattavuus on laskenut lähes puoleen vuoden 1990 tasosta. Kotipalvelun sisällöt ovat kapeutuneet, ja ehkäisevä ja kuntouttava toiminta on heikentynyt. On huolestuttavaa, että Suomi on jäänyt vanhuspalvelujen kattavuudessa jälkeen muista Pohjoismaista.

Vanhukset ovat asuinpaikastaan riippuen eriarvoisessa asemassa palveluiden saatavuuden ja laadun suhteen. Informaatio-ohjauksen keinoin eriarvoisuutta ei ole kyetty poistamaan. Nykyinen tilanne ei ole perustuslain mukainen. Eriarvoisuuden poistamiseksi tulee harkita nykyistä tehokkaampien, esimerkiksi lainsäädäntöön perustuvien ohjauskeinojen käyttöönottoa.

Ostopalvelujen vuotuisissa kilpailutuksissa päätöksiä on tehty liikaa taloudellisin perustein. Palvelujen laatuun ja hoidon kokonaisuuteen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota eikä vanhusten ääntä ole kuultu tarpeeksi. Palveluja järjestettäessä tulee nykyistä paremmin ottaa huomioon vanhuksen koko elämäntilanne. Tämä edellyttää kunnissa eri sektorien nykyistä tiiviimpää yhteistyötä.

Valtiontilintarkastajien raporttiin 

Kirjoittaja: Oili Harri-Lehtonen
Projektipäällikkö, TtL
Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry
gsm 040 5498 842

Keylle kohdennettu toiminta-avustus asiantuntijaverkoston kehittämiseen

Verkostotyön merkitys ehkäisevässä toiminnassa kasvaa jatkuvasti. Tämä koskee niin järjestöjä, kuntia kuin yksityisiä palveluntuottajia. Palvelujen ja verkostoissa olevan monialaisen asiantuntijuuden hyödyntäminen tukee pientenkin kuntien ja järjestöjen toimintaa. Resurssien yhteinen hyötykäyttö mahdollistaa palvelujen tuottamisen silloin, kun voimavarat ovat rajalliset.

Kuntoutuksen edistämisyhdistykselle myönnetty  Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettu toiminta-avustus mahdollistaa valtakunnallisen verkostotoiminnan kehittämisen. Päämääränä on edistää ja koordinoida ikäihmisten ja ikääntyvien vammaisten kuntoutusta toteuttavien ja kehittävien toimijoiden yhteistyötä. AvainVerkosto tarjoaa mahdollisuuden yhdistyksen jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden välisen verkostotyön tiivistämiseen sekä eri järjestöissä olevan asiantuntijuuden ja kokemusten välittämiseen ja jakamiseen.

Verkostotyön organisointi ja toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen soveltuvat hyvin yhdistyksen tehtäväalueeksi valtakunnallisen projektitoiminnan rinnalle iäkkäiden ja ikääntyvien vammaisten kuntoutuksen kehittämiseksi Suomessa. Toiminnassa voidaan hyödyntää projekteissa kertynyttä asiantuntijuutta ja kokemuksia sekä jäsenyhteisöjen edustamaa monialaista erityisosaamista ja valtakunnallista jäsenyhdistysverkostoa.

Alustavan suunnitelman mukaan valtakunnallinen AvainVerkosto tulee sisältämään kaksi pääasiallista palvelumuotoa, jotka ovat 1. Verkkopalvelu KeyNet ja 2. Alueohjaajatoiminta, jonka käynnistymiseen ja laajuuteen vaikuttaa avustuksen määrä tulevina vuosina. AvainVerkoston tehtävinä on:

• osallistua ikäihmisille ja ikääntyville vammaisille kohdennetun moniammatillisen kuntoutuksen kehittämiseen

 
• tukea valtakunnallisten ja alueellisten järjestöjen erikoistumista, yhteistyötä ja kansalaisjärjestötoimintaa (mm. vertaisohjaajatoiminta)
   
• koota ja arvioida iäkkäiden kuntoutukseen liittyviä materiaaleja ja dokumentteja

   
• vahvistaa ja auttaa alueellisen osaamisen päivittämistä ja uudistamista

 
• tarjota ja välittää iäkkäiden kuntoutukseen liittyviä asiantuntija-, tieto- ja koulutuspalveluja

   
• tuottaa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa erityisosaamiseen perustuvia uusia tuotteita ja palveluja

  
• yhdistää paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia voimavaroja iäkkään väestön toimintakyvyn ja terveyden edistämiseksi

  
• edistää järjestöjen alueellista ja valtakunnallista verkostoitumista ja yhteistyötä

Kuntoutusterveisiä Alzheimer-keskusliitosta

Kuntoutus on mahdollisuus dementoituvalle ihmiselle ja tätä viestiä haluamme tuoda esiin kuntoutuksen teemavuoden 2007 merkeissä.

Alzheimer-keskusliitto on antanut suosituksen etenevää muistisairautta sairastavan ihmisen kuntoutuksen kokonaisuudesta Kuntoutusmallin muodossa. Mallilla pyritään vaikuttamaan kuntoutuspalveluiden suunnitteluun siten, että ne tukisivat mahdollisimman hyvin sairastuneen toimintakykyä ja elämänlaatua. Mallilla toivotaan olevan myös eri toimijatahojen välistä yhteistyötä ja verkostoitumista lisäävä vaikutus dementoituvien ihmisten ja heidän omaistensa kuntoutuksen järjestämisessä. Kuntoutusmalli löytyy Alzheimer-keskusliiton Internet-sivuilta.

Kuntoutus on mahdollisuus - seminaari järjestetään Lahden Sibelius-talossa 15.-16.3.2007 ja se on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjille ja dementiatyön ammattilaisille. Seminaarissa käsitellään etenevien muistisairauksien ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta sairauden eri vaiheissa. Luennoitsijoina ovat mm. dosentti Miia Kivipelto, professori Kaisu Pitkälä, professori Jyrki Jyrkämä, tutkija Minna Raivio ja pitkäaikaishoidon johtaja Annikki Thodén. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät Alzheimer-keskusliiton Internet-sivuilta

Alzheimer-keskusliitosta voi tilata myös työyhteisökoulutusta ja asiantuntijaluentoja kuntoutuksen ja kuntoutumista edistävän hoitotyön kysymyksiin liittyen.

Antoisaa alkanutta vuotta 2007!
Sirpa Granö
Kehittämisjohtaja
puh. (09) 6226 2013
sähköposti: etunimi.sukunimi@alzheimer.fi

Alzheimer-keskusliitto ry
Luotsikatu 4 E
00160 Helsinki
puh. (09) 6226 200


Ydin-projekti (2005- 2008) Ikääntymisen resurssikeskus - kotona asumisen tukena

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Ydin-projekti käynnistyi vuoden 2005 alussa. Projektin rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys. Päätavoitteena on tukea huonokuntoisen vanhuksen kotona asumista luomalla hänelle turvallinen ja tukea antava elinympäristö. Samalla tuetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä ikäihmisen elämänhallintaa. Myös omaishoidon tueksi kehitetään toimivia palvelumalleja sekä tehdään kokeiluja teknologiaan liittyen ja selvitetään, miten sillä voitaisiin tukea ikäihmisen kotona asumista ja integroitumista yhteiskuntaan.

Ikääntymisen resurssikeskuksesta ikäihminen saa palveluohjausta, häntä aktivoidaan osallistumaan erilaisiin ryhmätoimintoihin ja kehitetään erilaista kotona asumista tukevaa toimintaa. Projektin kohderyhmä saavutetaan etsivän toiminnan kautta ja verkostoitumalla kunnan, alueen muiden järjestöjen ja yritysten kanssa. Ikääntymisen resurssikeskus on matalan kynnyksen paikka, johon ikäihmisen ja hänen läheistensä on helppo tulla tai ottaa yhteyttä. Toimintamallin lisäarvona on se, että ikäihminen ja hänen läheisensä saavat kokonaisvaltaista apua, ohjausta ja neuvontaa yhdestä paikasta. Lisäksi yhteisöllisyyden myötä turvallisuuden tunne lisääntyy ja kotona asuminen mahdollistuu.

Ydinajatuksena on, että palvelutalojen resurssikeskuksiksi kehittymisen myötä ne pystyvät entistä paremmin palvelemaan asuinalueen tai jopa koko kunnan ikäihmisiä. Resurssikeskus-ajattelumalli ei kuitenkaan edellytä palvelutaloa vaan voi toimia eri tiloissa kunnan alueella ja jopa ”pyörillä”. Keskeisimpiä toimintamuotoja ovat kotipalvelu, palveluohjaus, erilaiset tavoitteelliset ryhmätoiminnat ja vapaaehtoistoiminta. Toimintamalleja on kehitetty myös saattohoitoon ja palvelulinjassa tapahtuvaan palveluneuvontaan.

Projektissa on mukana 14 liiton jäsenjärjestöä. Ne ovat Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry, Haukiputaan Kotiapuyhdistys ry, Jyväskylän Vanhusten Huolto ry, Kantti ry, Kivipuiston Palvelukotisäätiö, Koskenrinne ry, Kotipirtti ry, Käpyrinne ry, Kössi-säätiö, Lähimmäispirtti ry, Oulun Seudun Mäntykoti ry, Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry, Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry sekä Yrjö ja Hanna-säätiö.

Lisätietoja ydin-projektista

Tanja Koponen, valtiotieteen yo, sosionomi (AMK)
gsm 050 3268 953

Satu Marjakangas, geronomi (AMK)
gsm 050 5515 447

sähköposti: etunimi.sukunimi@valli.fi

Turvaverkkoprojekti toimii

Turvaverkko-projekti toteutti yhteistyössä Itäisen sosiaali- ja lähityön yksikön kanssa osahankkeen itähelsinkiläisessä vanhusten asuintalossa. Osahankkeen tavoitteena oli tukea turvallista kotona asumista, löytää liikunta- ja sosiaalisia toimintamuotoja sekä kehittää taloon vapaaehtoistoimintaa. Entinen palvelutalo oli muutettu vanhusten asuintaloksi vuoden 2005 alussa, jolloin taloon ei enää jäänyt pysyvää henkilökuntaa ja talossa itsessään tuotetut palvelut päättyivät. Turvaverkko-projekti lähti toimintaan mukaan tammikuussa 2006.

Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry:n kolmivuotinen Turvaverkko-projekti käynnistyi lokakuussa 2004. Projektin päätavoitteena oli perustaa yhteisöllinen turvamalli – turvaverkko. Lisäksi tavoitteina oli turvallisen kotona asumisen tukeminen, fyysisen sekä psyykkisen turvattomuuden, tapaturmien ja terveysriskien ennaltaehkäisy sekä vanhuksen omatoimisuuden ja  elämänlaadun vahvistaminen löytämällä hänen omat voimavaransa ja vahvuutensa.  

Lue lisää vanhustentalon osahankkeesta

Lisätietoja Turvaverkkoprojektista

Satu Mäkitalo
projektisihteeri
Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry
Yläkiventie 7, 00920 Helsinki
puh. (09) 34241 416, gsm 050 5347 856
sähköposti: helykoti.palvelupiste@helyry.com
www.helyry.com


Kevään 2007 kuulo-näkökurssit, aistipäivät ja koulutukset

Kuurojen palvelusäätiö ja Näkövammaisten keskusliitto järjestävät yhteistyössä ikäihmisille sekä vanhustyössä toimijoille kursseja, koulutusta ja informatiivisia aistipäiviä.

Kurssit:
Oivalluskurssi Tuusulassa 16.4–20.4.2007
Kurssi on suunnattu yli 60 –vuotiaille näkövammaisille. Kurssi järjestetään Loma- ja kurssikeskus Onnelassa, Rantatie 34.

Oivalluskurssi Vihdissä 21.5–25.5.2007
Kurssi on suunnattu yli 60 -vuotiaille kuulonäkövammaisille. Kurssi järjestetään Kuntoutumiskeskus-kylpylä Hopeaniemessä, Hopeaniementie 24 K.

Aistipäivät:
Aistipäivä on tapahtuma, jossa on kuulo- ja näkövamma-alan sekä vanhustyön toimijoita esittelemässä palveluitaan. Tapahtuma on maksuton ja sinne ovat tervetulleita ikäihmiset, heidän läheisensä, työntekijät, opiskelijat sekä vapaaehtoiset. Keväällä 2007 järjestämme Aistipäiviä seuraavilla paikkakunnilla:

Porvoo, Omenamäen Palvelukeskus, keskiviikkona 18.4.2007 klo 15:00–18:00

Lohja, Vanhusten palvelukeskus, Ojamonkatu 34, torstaina  3.5.2007 klo 13:00-16:00

Koulutukset:
Asiakkaana ikääntyvä aistivammainen –henkilöstökoulutus antaa tietoa ikääntyvän yleisimmistä kuulo- ja näkövammoista, välineitä ikääntyvän kuulonäkövammaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä tietoa apuvälineistä ja niiden hankinnasta.
 
Espoo, Omenatarhan palvelutalo, Nelikkokuja 3, Espoo, 6.3.2007 klo 9:00–16:00

Helsinki, Palvelukeskus Ainola, Puotilan metrokatu 4, Helsinki (Puotila), 22.5.2007 klo 9:00–16:00

Kohderyhmä on ikääntyvien parissa työskentelevät. Koulutuksen hinta on 30 € / henkilö (sisältää kahvit ja materiaalin).

Lisätietoa kursseista, aistipäivistä ja koulutuksista:
Outi Majanen, Kuurojen Palvelusäätiö, Seniori-ohjelma
puh. (09)  5657 6342 tai  gsm 050 3104 830
sähköposti: etunimi.sukunimi@kuurojenpalvelusaatio.fi

Päivi Leikas, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Senioripalvelut
puh. (09) 3960 4666 tai gsm 050 5965 010
sähköposti: etunimi.sukunimi@nkl.fi


Kuulolla kaiken ikää - ikäkuuloiltapäivä

Kuulonhuoltoliitto järjestää 22.3.2007 klo 14:30–17:00 ikäkuuloa käsittelevän yleisötilaisuuden Valkean talon auditoriossa Pohjois-Haagassa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Mukana on eri alojen asiantuntijoita alustamassa päivän teemasta ja herättämässä kysymyksiä ja keskustelua. Kuulonhuoltoliiton ylilääkäri Elina Rytsölän aiheena on Ikäkuulo.  Eläkeliiton Helsingin yhdistyksestä Aimo Saarinen kertoo puolestaan omakohtaisesta kuulokokemuksestaan. Tilaisuus on suunnattu ikäihmisille, vanhustyössä toimivalle ammattihenkilöstölle sekä kaikille ikäkuulosta kiinnostuneille.

Iltapäivän yhteydessä järjestetään näyttely, jossa esitellään muun muassa kuulonapuvälineitä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu, mitä varten pyydämme ilmoittautumiset tapahtumaan 8.3.mennessä

Ilmoittautumiset:
Annette Fagerström, tiedottaja
puh. (09) 5803 373, gsm 0400 864 460

Lisätietoja
Heidi Villikka projektisuunnitelija
puh. (09) 5803 351, gsm 050 569 7982

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kuulonhuoltoliitto.fi


Neuvontapalveluja senioreille
Seniori-info Helsingissä
Helsinkiläisten ikäihmisten, omaisten ja läheisten neuvontapiste Kampissa. Asiakkaat voivat soittaa tai tulla palvelupisteeseen käymään ilman ajanvarausta. Neuvonnasta saa tietoja kaikista ikääntyneiden palveluista Helsingin alueella ja palvelupisteessä voi käyttää tietokoneita omatoimiseen tiedonetsimiseen. Internet-sivuilla on runsaasti tietoa palveluista.

Seniori-info
Avoinna arkisin puh. (09) 310 44556 klo 8:15 – 16:00
Käyntiasiakkaat klo 10:00 - 16:00
Salomonkatu 21b
00100 Helsinki
www.hel.fi/seniorinfo



Lähityö - uusi työmuoto Helsingin vanhusten palveluissa

Vanhusten palvelut on jaettu Helsingissä neljään palvelualueeseen, joilla tehdään myös avohuollon sosiaali- ja lähityötä. Sosiaali- ja lähityön yhtenä tärkeänä tavoitteena on turvata vanhusten kotona asumista. Lähityötä tehdään enimmäkseen sellaisten yli 65-vuotiaiden asukkaiden kanssa, jotka eivät ole vielä kunnallisten sosiaalipalvelujen piirissä. Asiakkaita ovat yksinäiset, syrjäytyneet, päihdeongelmista tai mielenterveysongelmista kärsivät, dementiaa sairastavat ja vanhukset, jotka eivät ”kuulu kenellekään”. 

Lähityötä tekevät ovat sosiaaliohjaajia, mutta heillä voi olla myös geronomin tai sosionomin koulutus. Jokaisella palvelualueella työskentelee kahdesta kolmeen sosiaaliohjaajaa. Työn tarkoituksena on etsiä keinoja ja ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaan omatoimisuutta ja selviytymistä arkipäivässä. Lähityö on yksilökohtaista ja suunnitelmallista asiakastyötä. Työote on ennaltaehkäisevä ja etsivä.

Työmuotoja ovat kotikäynnit, palveluohjaus ja neuvonta, moniammatillinen yhteistyö ja asiakkaan tukeminen käytännön asioissa. Laaja yhteistyöverkosto muodostuu muun muassa omaisista, sosiaalityöntekijöistä, kotihoidon, toimeentulotuen ja vammaispalvelun työntekijöistä, päivätoimintayksiköiden, muistineuvoloiden ja palvelukeskusten henkilökunnasta.

Lähityö voi myös erikoistua alueellisten tarpeiden mukaan esimerkiksi päivätoimintaan, sen koordinointiin ja yhteydenpitoon päivätoimintayksiköihin. Sosiaaliohjaajat järjestävät myös ohjattua toimintaa erilaisille asiakasryhmille, kuten esimerkiksi yhteisöllisiä ryhmiä entisissä palvelutaloissa, syrjäytymistä ehkäisevää ryhmätoimintaa alueen palvelukeskuksissa ja omaishoitajien vertaistukiryhmiä.

Gero-hanke kehittämistyön tukena

Pääkaupunkiseudulla on kehitetty sosiaalityötä ja lähityötä Gerontologisen sosiaalityön kehittämishankkeessa vuodesta 2005. Hanke on sijoittunut Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen SOCCAn siipien suojiin.

Tavoitteena on ollut vahvistaa sosiaaligerontologista näkökulmaa ja sosiaalityön asemaa vanhuspalveluissa. Hankkeessa on työskennelty muun muassa yhteisten käsitteiden, työmenetelmien ja työtapojen parissa. Sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille on järjestetty koulutusta ja tuettu oman työn kehittämisessä sekä sen näkyväksi tekemisessä.

Hanketta on toteutettu siten, että työntekijät toimivat kehittämisryhmissä, joilla on ollut omaan arkityöhön liittyvä teema. Esimerkiksi lähityön sosiaaliohjaajat ovat pohtineet omaa työnkuvaansa ja Kauniaisissa on rakennettu oma gerontologisen sosiaalityön malli. Ryhmien teemoista ja hankkeesta voi lukea tarkemmin hankkeen kotisivuilta.

Lisätietoja

Laura Pekkala, lähityön sosiaaliohjaaja

Susanna Kaisla, projektisuunnittelija 

sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Gerontologisen sosiaalityön kehittämishanke

Helsingin sosiaalivirasto ja terveyskeskus kokeilivat ehkäiseviä kotikäyntejä vanhuspalveluissa marraskuussa 2006 - tammikuussa 2007

Ehkäisevä kotikäynti (EHKO) on tietyn ikäiselle kotona asuvalle ikäihmiselle suunnattu sosiaali- ja / tai terveydenhuollon koulutuksen saaneen työntekijän käynti hänen kotonaan. Käynnin tavoitteena arvioida kotona selviytymistä ja avuntarvetta sekä tiedottaa palveluista. Käynnillä ikäihmisen kanssa keskustellaan sovitun struktuurin mukaisesti häntä askarruttavista asioista, kannustetaan omien voimavarojen käyttöön sekä kerrotaan erilaisista palveluista.

Ehkäisevät kotikäynnit eroavat palvelutarpeen arvioinnista siten, että palvelutarpeen arvioinnissa aloite tulee asiakkaalta itseltään, hänen omaiseltaan tai viranomaiselta. Aloite ehkäisevälle kotikäynnille tulee kunnan taholta ja ne suoritetaan systemaattisesti, jonkin periaatteen mukaan (esim. iän, asuinalueen tai riskiryhmään kuulumisen).

Helsinki oli vuosina 2001-2004 mukana Kuntaliiton kehittämishakkeessa ”Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille”. Kotikäyntejä kokeiltiin Viiskulman ja Kontulan alueilla. Tästä hankkeesta ei kuitenkaan saatu riittävästi sellaista tietoa, jonka pohjalta olisi voitu tehdä päätös siitä kenelle ehkäisevät kotikäynnit tulisi jatkossa suunnata. Nyt oli tarkoitus uudelleen kokeilla ehko-käyntejä ja löytää vastaukset seuraaviin kysymyksiin

1) kenelle systemaattiset ehkäisevät kotikäynnit tulisi jatkossa suunnata, löytyykö esimerkiksi riskiryhmiä

2) selvittää 70, 75 ja 80 -vuotiaiden elämäntilannetta ja terveydentilaa sekä palvelutarpeita

3) informoida ikäihmisiä olemassa olevista kunnallisista ja muiden tuottajien palveluista ja samalla ohjata niiden pariin

4) mikä on yhden käynnin keskimääräinen kesto ja kustannusvaikutus

Kokeilun perusteella tullaan päättämään keille ehko-käynnit jatkossa kohdennetaan, kuka ne tekee ja mikä on käynnin sisältö.

Kokeilun toteuttamistapa

• ehkäisevä kotikäynti tehdään 30.10.2006 - 15.01.2007
   
• kohderyhmänä ovat kaikki 70, 75 tai 80 vuotta vuonna 2006 täyttävät helsinkiläiset, jotka eivät saa kotihoidon tai sosiaali- ja lähityön palveluita, joista satunnaisotoksen perusteella valitaan 240 henkilöä, joille ehkäisevä kotikäynti tehdään
   
• kotikäynnin tekevät joko sosiaaliviraston vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijä tai lähityöntekijä (yhteensä 120 käyntiä) tai terveyskeskuksen terveydenhoitaja (yhteensä 120 käyntiä)
     
• kustakin ikäryhmästä otoksen mukaan valitulle henkilölle lähetetään kirje, jossa tarjotaan mahdollisuus kunnan työntekijän suorittamaan ehkäisevään kotikäyntiin. Kaikille kirjeen saaneille soitetaan ja varmistetaan halukkuus sekä sovitaan käynnin ajankohta
   

• ehkäisevä kotikäynti toteutetaan strukturoidun lomakkeen aihealueista keskustellen painottuen ikäihmistä askarruttaviin asioihin
     
• jos ikäihminen haluaa, niin häneen otetaan yhteyttä noin kahden kuukauden kuluttua käynnistä ja käydään läpi ovatko käynnillä sovitut asiat toteutuneet
    
• haastattelulomakkeet tallennetaan tilasto-ohjelmalla ja analysoidaan. Ensimmäiset tulokset ovat saatavilla huhtikuussa 2007

Lisätietoja
Tarja Kivekäs
vanhus- ja lähityön päällikkö
Sosiaalivirasto
puh. (09) 3104 4450
sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi



PAAVO avuntarpeen itsearviointimenetelmä

Invalidiliiton organisoimassa projektissa kehitettiin verkostohankkeena PAAVO- avuntarpeen itsearviointimenetelmä, verkkopalvelu www.paavo.fi. Mukana oli järjestöjä, säätiöitä, kuntien ja asiakasryhmien edustajia. PAAVO on tavararekisteröity patentti- ja rekisterihallituksessa. PAAVOssa on avuntarpeen itsearviointimenetelmät ikäihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja liikuntavammaisille. Asiakas voi käyttää palvelua itse tai tukihenkilön avulla.

Paavo avuntarpeen itsearviointimenetelmään

Lähetä e-kortti
 

Www-toteutus: Web Fellows Oy